KauppakamariBlogi
Blogiin voit kirjoittaa jutun, jossa tuodaan esiin yritysten näkemyksiä. Juttujen tulisi olla esimerkiksi kannanottoja yritysten toimintaedellysten parantamiseksi ja elinkeinoelämän edunvalvonnan kohteiksi. Blogikirjoitus julkaistaan aina kirjoittajan omalla nimellä ja sen jälkeen, kun Etelä-Karjalan kauppakamarin edustaja on sen julkaisukelpoisuuden hyväksynyt.
Voit lähettää blogikirjoituksen sähköpostiosoitteeseen ekarjala@kauppakamari.fi
Markus Laakkonen 17.4.2018
VITAMIINIA KASVUUN
Vaikuttaa siltä, että vihdoin myös Suomen taloudessa tapahtuu paljon positiivista ja talouden mallikasta kasvua ennustetaan tulevillekin vuosille. Myös asiakkaillamme tuntuu olevan nyt paljon uusia suunnitelmia ja hyvä näin – pyörät pyörivät!
Finnveran rahoitus on tarkoitettu ”vitamiiniksi” ja haluamme olla mahdollistamassa investointeihin, yrityskauppoihin, kaupanrahoitukseen ja uusien yritysten perustamiseen liittyvien rahoitustarpeiden kattamisen yhteistyössä kumppaniemme kanssa. Roolimme on toimia mahdollistajana hyviksi ja kannattaviksi arvioiduissa hankkeissa ja uskon, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme erinomaisia ratkaisuja, joille ei tarvitse asettaa kattavaa vastavakuutta.
On ilahduttavaa, että sekä kasvavien että kansainvälistyvien yritysten osuus rahoitustoiminnastamme on jatkuvasti kasvava, ollen nyt jo 40 prosenttia. Olemme mukana rahoittamassa 35 % voimakkaasti kasvua hakevista yrityksistä ja 30 % kansainvälistyviä yrityksiä. Rahoitusta haetaan nyt myös aiempaa enemmän investointeihin.
Kuluvana vuonna nostamme erityisesti pk-yritysten vientikaupan rahoitustarpeiden kattamisen sekä osaamisen korkealle prioriteetille tekemisessämme. Tilanne on usein se, että asiakkaamme ei voi voittaa kauppaa itselleen, jos kaupankäynnissä ei hyödynnetä rahoitusosaamista ja toisaalta asiakkaan omat riskit voidaan tehokkaasti suojata kaupanrahoitusinstrumentein. Haastammekin usein asiakkailtamme kysymällä: ”Tiedättekö, tarjoavatko kilpailijanne asiakkaillenne maksuaikaa?” tai ”Kenellä teidän yrityksessä on lupa tehdä kaupankäynnissä luottotappioita?”
Myös vahva panostuksemme yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten mahdollistajana jatkuu. Viime vuonna olimme kumppaniemme kanssa rahoittamassa n. 1 000 yrityskauppaa ja sukupolvenvaihdosta. Vaikuttaa siltä, että sukupolvenvaihdosten osalta usein esiin tulevat myytit ostajan/jatkajan löytymisen hankaluudesta tai rahoituksen järjestymisen vaikeudesta ovat ylimitoitettuja. Hyvällä yhteistyöllä näihin tuntuu löytyvän ratkaisut.
Muutama vuosi sitten pohdimme, miten pystymme kohdistamaan rahoituksemme paremmin kasvavien yritysten tarpeisiin ja vaikuttamaan mahdollisimman positiivisesti Suomen tulevaisuuteen. Päätimme tuolloin aloittaa aktiivisen myyntityön yrityksille, jotka itse haluavat kasvaa. Yhteistyössä kumppaniemme kanssa pystymme tarjoamaan paljon, mutta onnistumisemme mitataan lopulta ainoastaan asiakkaidemme menestyksen kautta.
Finnveran Etelä-Suomen alue kattaa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Uudenmaan rahoitustoiminnan. Alueella toimii 15 rahoituksen ammattilaista. Haluamme kaikki olla mukana mahdollistamassa hankkeita, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kasvua, kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä.
Jos meistä ei ole vielä kuulunut, niin otathan reippaasti yhteyttä – kerromme lisää!!
Aurinkoista kevättä ja työniloa kaikille!
Markus Laakkonen
Aluejohtaja
Finnvera Oyj
Risto Kiljunen 26.9.2017
Valtakatu ja liikenne
Isolla rahalla on rakennettu Marian aukio, sen reunaan autoliikenteelle käypäinen väylä ja alle pysäköintilaitos. Hyvä niin, sillä tutkimuksen mukaan tämä Valtakadun pätkä on keskustan kuumin kauppapaikka.
Valtakatu on nimensä mukaisesti ollut kaupunkimme valtaväylä lännestä itään. Sitä pitkin on ajettu keskustaan kaupoille. Nyt investointien jälkeen tuo väylä halutaan katkaista. Perusteina on mainittu, että autot eivät sovi Marian aukiolle ja että pysäköintilaitoksia on riittävästi.
Ajattelen toisin. Pitäisin ajoväylän auki. Liikenne ei kulkisi aukiolla vaan siististi sen reunassa. Olennaista on, että väylä toisi autoja keskustan pysäköintilaitoksiin, erityisesti Marian aukion alle. Keskusta ja sen upea aukio saisivat ansaitsemansa elämän!
Jos Valtakatu katkaistaan, niin autoliikenne kääntyy Kauppakatua ylös eikä sieltä ainakaan turisti kovin helposti keskustaan enää osaa. Pahimmassa tapauksessa hän ajaa takaisin kuutostielle.
Toisaalta kuutostieltä tulevan turistin pitäisi päästä kääntymään suoraan Kauppakadulta Marian aukion parkkiin ja aukiolle kahvittelemaan.
Valtakadun läpiajoa ei siis pidä sotkea vanhanaikaiseen haluun pysäköidä kaupan oven eteen.
Pidetään vaan Valtakatu auki. Se ei maksa mitään. Jos liikenne sittenkin vähentäisi keskustan elinvoimaa, niin katu voidaan kyllä sulkea myöhemminkin. Sekään ei maksa mitään.
Eikös tässä ole kauppakamarillekin vaikuttamisen paikka.
Juhani Sirkiä 13.6.2016
Saimaa on matkailumarkkinoinnille mahdollisuus
Lappeenrannan strategiasuunnittelussa nousee lähes poikkeuksetta aina vahvudeksi vesistö ja sen tuomat mahdollisuudet. Euroopan neljänneksi suurin vesistö Saimaa tarjoaakin erinomaiset mahdollisuudet kehittää matkailua maakunnassamme.
Saimaan ja eri elinkeinojen yhteensovittamisessa riittää kuitenkin haastetta. Pelkkien sloganeiden perässä tänne ei tule kukaan eli tarvitaan nykyistä konkreettisimpia elämystuotteita tai vaikkapa vain rauhaisan mökkilomailun mahdollisuuksien tarjontaa kansainvälisille kohderyhmille, mutta kotimaan turistivirtoja unohtamatta.
Saimaan alueen matkailun kärkituotteita ovat olleet viime vuodet perinteiset järviristeilyt, mutta siihen se sitten on jäänytkin. Näidenkin tuotteiden tarjonnassa on jämähdetty ja toteutetaan muutamia teemaristeilyjä lukuunottamatta aina saman kaavan mukaan. Esimerkiksi laivamatkaa vaikkapa Lappeenrannasta Savonlinnaa ei nähdä kannattavana, mutta onko sitä koskaan kunnolla edes tuotteistettu ja markkinoitukaan? Mielestäni ei.
Saimaan alueen matkailun edistämisen yksi ja merkittävin kompastuskivi aluematkailun aidon tulosvastuullisen johtajan puuttuminen. Toisena palvelutuottajien puute, mikä on myös syy läpivuotisen toiminnan puuttumiseen.. Kesä koetaan lian lyhyeksi ja talvi mahdotomaksi. Kolmas on vain nimellinen yhteistyön matkailuvirtojen tänne saavuttamiseksi.
Saimaan alueella on kaikki edellytykset moninkertaistaa ympärivuotinen matkailijamäärää, mutta riittävän diskuteeraraamisen jälkeen olisi käärittävä hihat ja ryhdyttävä yhdessä töihin ja katsottava sen jälkeen onnistuttiinko vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa pitäisi kaikkien unohtaa oma etu ja välitön tulos. Saimaan seudun tunnetuksi tulemisen ja matkailijavirtojen kasvaessa niistä hyötyvät myöhemmin kaikki.
Saimaan seudusta puhuttaessa ei riitä, että teemme työtä asian eteen vain Etelä-Karjalassa. Koko eteläisen Saimaan vesistöalueen kaupungit on syytä saada aitoon yhteistyöhön tekemisissä ja näkymisissä..
Matkailutuotteita voisivat olla esimerkiksi risteilyjen ohella monipuolinen liikkuminen opastettuna tai omatoimisena, ruokaretket, ja loma-asuminen palveluineen. Mitä enemmän voimme saada aikaan perhematkailua, niin sitä parempi on matkailuelinkeinoelämämme tulevaisuus. Mikään ei kuitenkaan estä alueen kaupunkeja kuntia erikoistumista esimerkiksi Vihreä ja energinen Lasten Lappeenranta, Liikunnnan Imatra, Kulttuurin Savonlinna ja Hyvän ruuan Mikkeli jne. Meidän ei tule hakea mallia muilta, vaan rakentaa brändimme ja palvelut omista lähtökohdista kestävälle pohjalle.
Rohkeus heittäytyä isoihin haasteisiin on meistä itsestä kiinni.
Juhani Sirkiä
Lappeenrannan keskusta-alueen raadin pj.