Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan inflaatio on hidastumaan päin. Inflaatio oli lokakuussa 4,9 prosenttia ja korkojen vaikutus Suomen inflaatiolukuun on merkittävä. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan ilman korkojen vaikutusta Suomessa ollaan inflaation osalta tavanomaisissa lukemissa. Bruttokansantuotteen supistuminen oli kuitenkin murheellinen tieto ja Suomen talous on etenemässä kohti taantumaa.
Suomen inflaatio oli lokakuussa 4,9 prosenttia. Kuluttajahintojen nousu hidastui vuositasolla selvästi, sillä syyskuussa inflaatio oli vielä 5,5 prosenttia. Kuukausitasolla nähtiin kuitenkin edelleen varsin vauhdikasta hintojen nousua monissa eri hyödykeryhmissä.
Tilastokeskuksen julkistamaa kotimaista inflaatiomittaria tulkittaessa on muistettava ottaa huomioon lainakorkojen vaikutus. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus lokakuun inflaatiolukuun oli yli 3 prosenttiyksikköä, eli korot selittävät jopa valtaosan kokonaisinflaatiosta. Ilman korkojen nousun vaikutusta Suomen inflaatio olisi ollut lokakuussa noin 1,8 prosenttia eli jopa alle keskuspankin tavoitteleman tason.
”Kun korkojen nousun vaikutus putsataan pois sotkemasta inflaatiolukuja, tullaan siihen tulokseen, että Suomessa inflaatio on aika lailla tavanomaisissa lukemissa. Vaikka osa hinnoista nousee edelleen, näyttää selvältä, että nykyisessä suhdannetilanteessa hallitsemattoman inflaatiokehityksen riski on vähäinen. Siksi Suomen kannalta euroalueen keskimääräisen tilanteen mukaan viritetty rahapolitiikka on jo liiankin kireää ja olisi toivottavaa, että ohjauskorkojen alentaminen aloitettaisiin mahdollisimman pian”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Suomen bruttokansantuote maalaa murheellista kuvaa
Tilastokeskus julkisti tänään myös ennakolliset lukemat Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä vuoden kolmannelta neljännekseltä. Bruttokansantuotteen ennakoidaan supistuneen 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja tippuneen 1,0 prosenttia viime vuoden vastaavan ajankohdan tason alapuolelle.
”Bruttokansantuotteen supistuminen oli odotettua, mutta lukema on silti murheellinen. Todennäköisesti loppuvuosi ja ensi vuoden alku jatkuvat miinusmerkkisinä, eli Suomen talous on etenemässä vauhdilla kohti taantumaa”, arvioi Appelqvist.
Useimmat talouskehitykseen vaikuttavista muuttujista ovat tällä hetkellä vastatuulitekijöitä. Suurimmat haasteet liittyvät kotimaiseen asuntorakentamiseen sekä teollisuutta vaivaavaan heikkoon vientikysyntään. Molempia toimialoja kurittaa kiristynyt rahapolitiikka. Kotimaisen inflaation hidastuminen tuo kuitenkin pientä lohtua ja varovaista toivoa kulutuskysynnän elpymisestä.
”Suhdanteen kannalta inflaation rauhoittuminen on myönteistä, koska se tukee kotitalouksien ostovoimaan, joka on kokenut kovia viimeisen kahden vuoden aikana. Juuri nyt palkkojen ostovoima elpyy ripeästi, vaikka kestääkin vielä useamman vuoden ennen kuin tilanne palautuu kokonaan entiselleen. Palkkojen ostovoiman elpyminen on tällä hetkellä lähes ainoa myönteinen asia lähikuukausien suhdannenäkymissä”, toteaa Appelqvist.
Jukka Appelqvist
PÄÄEKONOMISTI
jukka.appelqvist@chamber.fi
+358 44 263 1051