Asiantuntija-artikkelit 16.12.2021
Artikkeli 1
Perhevapaauudistus – mitkä ovat keskeiset muutokset?
Artikkeli 2
Mikä on asiakirja-aukko sopimuksessa?
Artikkeli 1
Perhevapaauudistus – mitkä ovat keskeiset muutokset?
Perhevapaauudistus on tulossa voimaan 1.8.2022 ja uusia säännöksiä sovelletaan pääsääntöisesti silloin, kun lapsen laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Äitiysvapaa ja isyysvapaa poistuvat, ja tilalle tulevat raskausvapaa sekä kiintiöt vanhempainvapaaseen. Lisäksi työsopimuslakiin tulee uusi omaishoitovapaa.
Raskausvapaa
Raskausvapaan kesto on sidottu sairausvakuutuslain mukaiseen raskausrahakauteen. Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus 40 arkipäivän pituiseen yhdenjaksoiseen raskausvapaaseen, joka alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä aloittaa raskausvapaan myöhemmin, kuitenkin viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Arkipäivillä tarkoitetaan muita päiviä kuin sunnuntaita ja arkipyhiä. Työnteko on kielletty kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kaksi viikkoa synnytyksestä.
Raskausvapaa on työsopimuslain mukaan palkatonta, ja palkanmaksuvelvollisuus perustuu tuleviin työehtosopimusmääräyksiin.
Vanhempainvapaa
Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslain mukaiset vanhempainrahapäivät. Vanhempainvapaaseen on pääsääntöisesti oikeus lasta hoitavalla vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. Vanhempainvapaan pituus on yhteensä 320 arkipäivää. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, kummallakin on oikeus enintään 160 arkipäivään. Vanhempi voi halutessaan luovuttaa omasta osuudestaan enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai muulle huoltajalle, avio- tai avopuolisolleen tai lapsen toisen vanhemman puolisolle. Jos useampia lapsia syntyy tai adoptoidaan kerralla, vanhempainvapaaseen saa toisesta lapsesta lähtien 84 arkipäivän pidennyksen. Kun vanhempia on kaksi, pidennyksestä voi luovuttaa koko oman osuutensa eli 42 arkipäivää.
Vanhempainvapaa on pidettävä, ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempainvapaan voi pitää enintään neljässä vähintään 12 arkipäivän jaksossa, ellei työnantajan kanssa toisin sovita.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osittaisesta vanhempainvapaasta. Jos työnantaja kieltäytyy osa-aikatyöstä, sen on perusteltava kieltäytymisensä kirjallisesti kohtuullisen ajan kuluessa työntekijän pyynnöstä.
Vanhempainvapaa on työsopimuslain mukaan palkatonta, ja palkanmaksuvelvollisuus perustuu tuleviin työehtosopimusmääräyksiin.
Vuosilomalain mukaista työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivää tai vanhempainvapaapäivää yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden, eli vuosilomaa kertyy noin kuudelta kuukaudelta siitä riippuen, millaisissa osissa vanhempainvapaata pidetään.
Omaishoitovapaa
Työntekijällä on oikeus saada kalenterivuoden aikana enintään viisi kalenteripäivää omaishoitovapaata. Vapaata voi saada henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Vapaa edellyttää, että omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Vapaata voi saada myös mainitun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi.
Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- tai avopuolisoa tai työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa henkilöä. Muu samassa taloudessa perheenomaisissa olosuhteissa asuva läheinen voi olla esimerkiksi puolison lapsi.
Työsopimuslain mukaan omaishoitovapaa on palkatonta, ja mahdollinen palkanmaksuvelvollisuus perustuu tuleviin työehtosopimusmääräyksiin. Omaishoitovapaa on vuosilomalain mukaan työssäolon veroista aikaa.
Lakimies Kati Mattinen
Helsingin seudun kauppakamari
Artikkeli 2
Mikä on asiakirja-aukko sopimuksessa?
Asiakirja-aukko terminä voi tuntua hieman kummalliselta mutta lähes joka sopimukseen niitä jää. Sillä tarkoitetaan sitä, että sopimuksessa voi jäädä jokin kauppasuhteeseen liittyvä asia kokonaan kirjaamatta tai se sovitaan epäselvästi. Sopimisen puute voi johtua vahingosta, tai joskus jopa tarkoituksellisesta menettelystä. Osaavampi sopimuspuoli voi nähdä etunaan sen, että jokin asia jätetään sopimatta. Sopimus alkaa myös aina käytännönvaraisesti muuttumaan melko pian sopimuksen teon jälkeen ja näitä asioita jää usein kirjaamatta sopimukseen muutoksina.
Aukon täyttämiseen on olemassa ratkaisukeinoja. Ensinnä aukkoa voidaan alkaa täyttämään tulkitsemalla sopimusta. Tarkoituksena on selvittää mitä sopijapuolet ovat tavoitelleet sopimuksella. Pyritään löytämään osapuolten yhteinen tahto ja tarkoitus. Kannattaa siten kiinnittää huomiota sopimusta tehdessä kohtaan ”sopimuksen tarkoitus”. Voidaan myös palata sopimusneuvotteluihin ja siitä olemassa olevaan dokumentaatioon; esimerkiksi käytyyn sähköpostikirjeenvaihtoon tai tehtyihin muistioihin. Tästä syystä kannattaa olla tarkka jo sopimusneuvotteluvaiheessa esitettävän materiaalin suhteen. Tuotetta saa kauppiaallisesti kehua mutta faktojen on oltava totta. Ratkaisu voi löytyä myös tulkitsemalla sopimuksen sanamuotoa tai käytettyä ammattisanastoa.
Muitakin periaatteita tulkitsemiseen löytyy. Ajallisesti myöhemmin sovittu kumoaa yleensä aiemmin sovitun. Epäselvää ehto-kohtaa tulkitaan yleensä sen laatineen vahingoksi. Erityisehto kumoaa yleisemmän ehdon. Vastuunrajoituslausekkeita tulkitaan suppeasti. Ylipäätään sopimusta pyritään tulkitsemaan siten että se säilyy voimassa.
Sopimukseen jäänyttä aukkoa voidaan täydentää myös ulkopuolisella aineistolla; kuten lainsäännöksellä tai vakiintuneella kauppatavalla. Lähteet joiden avulla sopimusta voidaan täydentää asetetaan yleensä seuraavaan järjestykseen;
- Pakottava lainsäädäntö (jota on sopimusasioissa vähän)
- Sopimuksen ehdot ja sen liitteet (esimerkiksi yleiset sopimusehdot)
- Kauppatapa ja osapuolten omaksuma käytäntö
- Tahdonvaltaiset lainsäädökset (joista osapuolet voivat sopia toisin; esimerkiksi kauppalaki)
Esimerkiksi tavarakaupassa ja usein palvelusopimuksissakin tulkintaa joudutaan tekemään kauppalain (joko kansallisen tai kansainvälisen kauppalain) sekä oikeustoimilain avulla. Sopimuspuolelle voi toisinaan tulla yllätyksenä mihin ratkaisuun asiassa joudutaan lain perusteella.
Asiakirja-aukkoja voi yrittää välttää seuraavilla muistisäännöillä. Sekä toimituksen että maksun osalta sopimukseen kirjataan kohdat mitä, missä, milloin, miten ja lisäksi sanktio, mikäli sopimusta ei täytetä. Lisäksi sopimuskohtiin kirjataan myös kumpi osapuoli hoitaa ja kumman vastuulla sekä kustannuksella asia hoidetaan. Edelleen sopimuksessa voidaan todeta, että mikäli sopimuksessa ei ole otettu kantaa tarpeelliseen ehtoon, sovelletaan oheen liitettyjä yleisiä sopimusehtoja.
Johtaja Marko Silen
Helsingin seudun kauppakamari