Asiantuntija-artikkelit eJäsenkirje 14.6.2021
Artikkeli 1
TYÖHÖNPALUU LOMAUTUKSEN PÄÄTTYESSÄ
Artikkeli 2
JULKISET RAHOITUSLÄHTEET KORONATILANTEESTA SELVIÄMISEEN
Artikkeli 1
TYÖHÖNPALUU LOMAUTUKSEN PÄÄTTYESSÄ
Menettely lomautuksen päättämisessä riippuu siitä, onko lomautus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikainen lomautus on tehty tietyksi ennalta määritellyksi ajaksi ja toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen kesto on vain arvioitu.
Määräaikaisen lomautuksen päättyminen
Kun työntekijä on lomautettu määräaikaisesti, on jo lomautusilmoituksella ilmoitettu täsmällinen päättymispäivä ja seuraavana päivänä jatkuu työnteko. Määräaikainen lomautus päättyy siis lomautusilmoituksessa mainitun määräajan päättyessä. Työnantajan ei erikseen tarvitse ilmoittaa, kutsua tai muistuttaa lomautuksen päättymisestä.
Oikeuskäytännön mukaan määräaikaisesti lomautetun työntekijän lomautus ei jatku, vaikka työnantaja tai työntekijä eivät heti huomaisi reagoida määräajan päättymiseen. Jos työntekijä ei palaa työhön lomautuksen päätyttyä, työnantaja voi vedota edellytysten täyttyessä luvattomaan poissaoloon ja toimia sen mukaisesti.
Määräaikainen lomautus kestää lähtökohtaisesti koko ilmoitetun ajan. Käytännössä kuitenkin lomautuksen ennenaikaisesta päättymisestä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä, jos työnantajalla on ennakkokäsityksestä poiketen työtä tarjolla jo ennen määräaikaisen lomautuksen päättymistä.
Toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen päättäminen
Koska toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen tarkka päättymisajankohta ei lomautettaessa ole ollut työntekijän eikä työnantajankaan tiedossa, työnantajan on annettava työntekijälle lomautuksen päättymisestä ilmoitus. Ilmoitus annetaan vähintään seitsemää kalenteripäivää ennen töiden alkamista, ellei pidemmästä tai lyhyemmästä ilmoitusajasta ole sovittu työpaikalla tai työntekijän kanssa. Myös työehtosopimuksessa voi olla laista poikkeavia määräyksiä ilmoitusajasta.
Ilmoituksen muoto ja antamistapa on työnantajan päätettävissä, kunhan se tehdään todisteellisesti. Todistustaakka lomautuksen päättämisestä on siis työnantajalla. Suositeltavaa on ilmoittaa työn alkamisesta kirjeitse tai sähköpostilla. Suullinen ilmoitus on kuitenkin yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, kunhan se on todistettavissa. Jos työntekijää ei heti tavoiteta puhelimitse, on syytä lähettää ilmoitus lomautuksen päättymisestä kirjeitse tai sähköpostilla.
Päättymisilmoituksen on oltava selkeä ja yksiselitteinen. Työntekijän on ymmärrettävä olevansa nimenomaan velvollinen palaamaan työhön tiettynä ajankohtana. Riittävänä päättämisilmoituksena ei ole pidetty vain työtilauksesta ilmoittamista tai yleisluonteista keskustelua, jossa työnantaja on kartoittanut lomautettuna olevien työntekijöidensä halukkuutta palata työhön.
Työntekijällä on velvollisuus palata lähtökohtaisesti vain työsopimuksensa mukaiseen työhön. Jos tarjolla on muuta kuin työsopimuksen mukaista työtä, työntekijän ei välttämättä tarvitse ottaa sitä vastaan, eikä tällaisen kieltäytymisen vuoksi työsuhdetta voida päättää.
Tilanne on toinen, jos työntekijä kieltäytyy palaamasta työsopimuksensa mukaiseen työhön. Tällöin tilannetta voidaan pitää työstä kieltäytymisenä ja se voi siten muodostaa jopa työsuhteen päättämisperusteen. Työnantajan on tällaisessa kieltäytymistilanteessa syytä ensin antaa työntekijälle kirjallinen varoitus eli ilmoittaa kieltäytymisen seuraukset ja uhata työsuhteen päättämisellä.
Jos työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä vastaan, hän voi irtisanoa tämän toissijaisen työsopimuksensa sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Lomautuksen ajaksi otettu toinen työ ei siis voi olla työhön palaamisen este.
Kirsi Parnila
Lakimies
Helsingin seudun kauppakamari
Artikkeli 2
JULKISET RAHOITUSLÄHTEET KORONATILANTEESTA SELVIÄMISEEN
Koronapandemian pitkittyminen on aiheuttanut yrityksille monenlaisia haasteita, mutta samalla se on tuonut myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysten kannattaa hyödyntää tarjolla olevia julkisia rahoituslähteitä ja palveluita, joiden avulla pyritään turvaamaan yritysten toiminta koronapandemian aikana ja tuetaan yritysten tuotteiden, palveluiden ja toiminnan kehittämistä.
Kokosimme yhteen kaikki merkittävimmät rahoituslähteet.
Klikkaamalla sinistä otsikkoa saat lisätietoa asiasta.
Määräaikainen kustannustuki kaikille toimialoille
Kustannustuen kolmas hakukierros on auki 27.4.–23.6.2021, ja tukikausi on 1.11.2020–28.2.2021. Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronapandemian vuoksi ja joilla on sen vuoksi vaikeuksia selvitä joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista. Tuella pyritään tukemaan yritysten selviämistä koronapandemian yli. Tukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan.
Vaatimuksena on, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2000 euroa, ja että yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailukauteen nähden. Kustannustukea on mahdollista saada 2 000 – 1 000 000 euroa. Yhtiömuodolla ei ole merkitystä tuen saamiselle. Yritysten lisäksi säätiöt ja yhdistykset, joilla on liiketoimintaa, voivat hakea tukea. Tukea haetaan Valtiokonttorin sähköisen asiointipalvelun kautta.
REACT-EU-rahoitukseen liittyvä yrityksen kehittämisavustus (ELY-keskus)
REACT-EU-rahoitus (Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe) on osa EU:n elpymisvälinettä, ja sillä on tarkoitus tukea koronapandemiasta kärsineiden alueiden pk-yrityksiä koronapandemian alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet erityisen paljon. REACT-EU:n kautta jäsenmaat saavat lisärahoitusta käynnissä oleviin 2014–2020 ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmiin. REACT-EU-rahoituksella luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Rahoituksella tuetaan pk-yrityksiä, tutkimus- ja kehitystoimintaa, digitaalista osaamista sekä yritysten ja niiden henkilöstön muutoskyvykkyyden kehittämistä.
Yritysten kehittämishankkeissa tukitaso voi olla kehittämistoimenpiteissä enintään 50 % ja investoinneissa yrityskoosta, tukialueesta ja hankkeen sisällöstä riippuen 10 %-35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Haku on auki 31.5.2021 asti.
Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen. Pandemia mahdollistaa monien muuttumattomiksi luultujen käytänteiden uudelleenarvioinnin ja koronakriisin aikana pakosta omaksuttujen uusien toimintatapojen jatkojalostamisen ja pysyvämmän hyödyntämisen yritysten liiketoiminnassa.
Rahoitusta suunnataan erityisesti TKI-toimintaa mahdollistaviin ja tukeviin hankkeisiin. Rahoitettavissa hankkeissa tulee kehittää mm. digitalisaatioon, vihreään kasvuun, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä kestävään teknologiaan ja kiertotalouteen liittyviä elinkeino- ja osaamislähtöisiä ratkaisuja, käytänteitä, toimintamalleja ja testialustoja.
Yrityksen toimintaympäristön kehittämishankkeessa tukitaso on enintään 80 % ja investointien osalta 45 %. Haku on auki 31.5.2021 asti.
REACT-EU-rahoitus (maakuntien liitot) https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/valtioneuvosto-paatti-react-eu-rahoituksen-alueellisesta-jaosta-rahoituksen-myontaminen-alueilla-voi-alkaa
Elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, järjestöt, kunnat ja muut julkisyhteisöt, voivat hakea REACT-EU-rahoitusta myös maakuntien liitoista avoinna olevien hakujen mukaan. Hankehaut löytyvät Rakennerahastot.fi-sivustolta
REACT-EU-rahoituksen hakemisessa, myöntämisessä, maksamisessa, seurannassa ja jatkotoimenpiteissä noudatetaan nykyisestä rakennerahasto-ohjelmasta tuttuja menettelyjä ja voimassaolevaa lainsäädäntöä.
Business Finland tarjoaa pitkäjänteiseen tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan lainamuotoista rahoitusta vähintään kuusi henkilöä työllistäville pk- ja midcap-yrityksille sekä merkittävää liiketoimintaa tekeville säätiöille ja yhdistyksille, jotka etsivät kehittämisen avulla keinoja liiketoimintansa koronan aiheuttaman häiriötilanteen ratkaisemiseen ja uuden kilpailuedun luomiseen. Lainaa voi hakea kehitysprojektiin, jonka koko on vähintään 150.000 euroa. Business Finlandin myöntämän lainan osuus on pääsääntöisesti 70 % projektin hyväksytyistä kustannuksista. Laina-aika on pääsääntöisesti 7–10 vuotta. Lainan suuruus on 100 000 – 500 000 euroa. Tilapäistä TKI-lainarahoitusta voi hakea 30.6.2021 mennessä.
Tesin vakautusrahoitus keskisuurille yrityksille koronatilanteessa
Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi käynnisti 14.4.2020 uuden rahoitusohjelman keskisuurille yrityksille. Valtio suuntaa ohjelmaan 150 milj. €. Tesi rahoittaa ensisijaisesti keskisuuria yrityksiä, joilla on merkittävää työllisyysvaikutusta ja liikevaihtoa Suomessa, liikevaihto vähintään 10 milj. € vuonna 2019 ja henkilöstö Suomessa yli 50 työntekijää. Rahoituksen saamisen ehtona on, että liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen koronakriisiä ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa. Tesin sijoitukset ovat kooltaan 1 – 10 milj. €.
Tesin Venture Bridge ‑siltarahoitusohjelma
Tesi sijoittaa Venture Bridge ‑ohjelmasta kansainvälistä kasvua hakeviin teknologiayrityksiin, jotka ovat jo aiemmin keränneet vähintään siemenrahoituskierroksen venture capital ‑sijoittajilta ja joutuneet koronakriisin seurauksena lykkäämään seuraavan vaiheen ulkopuolista sijoituskierrosta. Sijoitukset tehdään yhdessä ja samoin ehdoin ammattimaisten venture capital ‑sijoittajien kanssa. Sijoitukset toteutetaan vaihtovelkakirjalainana, joka konvertoidaan yhtiön osakkeiksi seuraavan sijoituskierroksen yhteydessä. Näin sijoitukset saadaan toteutettua osakesijoituksia nopeammassa aikataulussa. Tesin sijoitukset ohjelmasta ovat kooltaan 0,25 – 2 milj. €, ja tämän lisäksi yksityiset sijoittajat sijoittavat kohdeyritykseen ainakin saman verran pääomaa. Venture Bridge ‑ohjelma käynnistettiin 17.6.2020.
Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva
Yrittäjälle voidaan maksaa työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yrittäjätulo on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 e/kk. Yritystoimintaa ei tarvitse lakkauttaa saadakseen työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki on suuruudeltaan 33,78 e/pv ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa (myös arkipyhiltä). Yrittäjätuloa voi saada myös työmarkkinatuen ohessa, jolloin yrittäjätulo pienentää työmarkkinatuen määrää asteittain. Väliaikaiset ehdot yrittäjän työttömyysturvassa ovat voimassa 30.6.2021 asti. Väliaikainen työmarkkinatuki koskee vain niitä yrittäjiä, joiden yritystoimintaan koronaepidemia on vaikuttanut haitallisesti.
Tukipaketti kulttuuriin, taiteeseen, liikuntaan ja tapahtuma-alalle
Suomen hallitus on valmistellut tukipakettia, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle. Paketilla tuetaan kulttuurin, taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymistä pandemiasta. Tavoitteena on tukea sisällöntekijöitä ja samalla luoda edellytyksiä järjestäjille, jotta alalle syntyy työtä ja ihmisille mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, kun yhteiskunta avautuu. Tukipaketin suuruus tulee olemaan 230,86 miljoonaa euroa, ja se sisältyy toiseen lisätalousarvioesitykseen. Lisätalousarvioesitys annettiin eduskunnalle 29. huhtikuuta.
Maaseudun yritysten ja maatalouden väliaikaiset tuet koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin
Maaseudun yritysten väliaikainen tuki
Tuki on tarkoitettu maatilojen yhteydessä harjoitettavaan yritystoimintaan sekä alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita. Tukea voi saada 2 000 – 80 000 € (enintään 80 % esitetyistä menoista) ja tukea voi käyttää yrityksen toiminnan jatkumisen turvaaviin, välttämättömiin menoihin, kuten palkka‑, kiinteistö- ja vuokrakuluihin ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä aiheutuneisiin kuluihin. Menot ovat hyväksyttäviä enintään 6 kk pituiselta ajanjaksolta, joka on alkanut aikaisintaan 16.3.2020. Tukea voi hakea vuoden 2021 kesäkuun loppuun saakka.
Alkutuotannon väliaikainen tuki
Tuki on tarkoitettu alkutuotannon alalla toimiville, koronakriisistä suoraan kärsiville yrityksille. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset erikoistuneet maatilat, porotilat ja puutarhatilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai merkittävästi pienentynyt koronakriisin vuoksi. Tukea voi saada 2 000 – 80 000 € (enintään 80 % esitetyistä menoista). Menot ovat hyväksyttäviä enintään 6 kk pituiselta ajanjaksolta, joka on alkanut aikaisintaan 16.3.2020. Tukea voi hakea 30.6.2021 saakka.
Kalatalouden väliaikainen tuki
Tukea voivat hakea kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan yritykset, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt epidemian vuoksi. Avustusta voidaan myöntää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin menoihin, kuten palkka‑, vuokra- ja kiinteistökuluihin ja ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin menoihin. Tukea voi saada 2 000 – 120 000 €. Tukea voidaan myöntää aikaisintaan 19.3.2020 alkaneelle, enintään kuuden kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Tukea voi hakea 31.5.2021 saakka.
Finnveran rahoitusvaihtoehtoja koronatilanteessa
Finnvera suosittelee yrityksiä toimimaan seuraavasti:
- Ota yhteys omaan pankkiisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
- Finnvera ja pankit joustavat maksujärjestelyissä, ja niistä kannattaa sopia oman pankin
kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
- Finnvera mahdollistaa uuden käyttöpääomarahoituksen myöntämisen ensisijaisesti takaamalla pankin myöntämän lainan. Neuvottele pankkisi kanssa. Pankkisi voi tehdä takaushakemuksen Finnveralle yrityksesi puolesta. Finnveran takauksesta peritään maksu eikä se ole suoraa tukea. Finnveran on katettava maksuilla omat toimintakulunsa ja osuutensa takauksista tulevista luottotappiosta. Takaukset miljoonaan euroon asti myönnetään pääosin ilman vakuuksia. Hintaan vaikuttavat esimerkiksi asiakasyrityksen tilinpäätöstietoihin perustuva riskiluokka ja luottoaika. Hinnoittelussa on huomioitava myös EU:n ja valtiontuen säännöt. Finnvera ei voi kilpailla pankkien kanssa rahoituksen hinnalla.
- Finnveran ensisijainen rahoitusmuoto on takaus, ja Finnvera myöntää lainaa vain osana sovittua kokonaisrahoitusta, joten neuvottele rahoitushankkeestasi ensin pankkisi kanssa. Jos rahoitus ei järjesty oman pankkisi kanssa, yrityksesi voi hakea tietyin ehdoin käyttöpääomalainaa koronatilanteen aiheuttamiin tarpeisiin Finnverasta. Huom! Myös käyttöpääomalainan myöntäminen koronakriisitarpeisiin edellyttää sen selvittämistä, että lainarahoitus yrityksellesi ei järjesty pankista tai muulta rahoittajalta.
Finnvera alensi ja yksinkertaisti koronatilanteen käyttöpääomarahoituksessa käytettävien takaustensa hinnoittelua takautuvasti maaliskuun 2020 alusta lähtien.
Aloittaville yrityksille suunnatun alkutakauksen, yli 3 vuotta toimineiden yritysten pk-takauksen ja Finnvera-takauksen fast trackin vuosittainen takausprovisio on enintään 1,75 %. Alkutakauksen ja pk-takauksen toimitusmaksu on 0,1 % takauksen määrästä. Fast trackin osalta toimitusmaksu säilyy ennallaan noin 400 eurossa.
Alkutakaus on tarkoitettu enintään 3 vuotta toimineille yrityksille. Alkutakauksen määrä on 10 000 – 80 000 €, Finnveran takausosuus enintään 80 %.
Pk-takaus on suunnattu yli 3 vuotta toimineille yrityksille. Takauksen määrä on 10.000 – 120.000 €, Finnveran takausosuus 80 %.
Finnvera-takauksessa on kevennetyt ehdot ja nopeutettu fast-track ‑menettely, joka koskee pankin myöntämää 150 000 – 1 000 000 € suuruista käyttöpääomalainaa, jossa Finnveran takausosuus 80 %, ja vakuusvaatimuksesta on luovuttu. Finnveran takausosuus voi olla jopa 90 %, jos rahoituksen järjestyminen sitä edellyttää.
Finnveran käyttöpääomalaina koronakriisin aiheuttamiin rahoitustarpeisiin
Yritys voi hakea tietyin ehdoin käyttöpääomalainaa myös suoraan Finnverasta, jos rahoitus pankin kanssa ei muuten järjesty. Lainan määrä voi olla 50 000 – 300 000 euroa. Lainaa ei voi käyttää rahoittajan olemassa olevien saatavien poismaksamiseen. Yrityksen oma pääoma ei saa olla negatiivinen viimeisessä virallisessa tilinpäätöksessä eikä yrityksen luottotiedoissa saa olla maksuhäiriöitä. Liiketoiminnan on täytynyt olla kannattavaa ennen koronakriisiä, ja yrityksellä on oltava riittävä velanhoitokyky.
Finnveran viennin rahoitus koronan aiheuttamassa tilanteessa
Koronan aiheuttamassa tilanteessa Finnvera voi myöntää lyhyen riskiajan, alle kahden vuoden vientitakuita markkinakelpoisiin maihin 30.6.2021 saakka. Yksityiset luottovakuuttajat ovat yhä ensisijainen vakuutussuojan tarjoaja, ja Finnveran tehtävä on täydentää markkinaa.
Finnveran koronarahoitus suuryrityksille
Finnvera voi taata rahoitusta myös suuryrityksille koronan aiheuttamassa tilanteessa. Takaus voi olla enintään 80 % ja vastuiden kokonaismäärä enintään 100 milj. € kuitenkin siten, että Finnverasta ei tule päärahoittajaa. Suuret hankkeet käsitellään tapauskohtaisesti.
Rahoituslähteitä yritystoiminnan eri vaiheisiin
– yrityksen perustamiseen, käynnistämiseen ja uudistamiseen
Starttiraha (TE-palvelut)
Starttiraha on tarkoitettu työttömälle työnhakijalle tai kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Ehtoina mm. päätoimisuus, kannattavuus ja valmiudet. Tuki 33,66 €/pv (max. 5 pv/vko 6 – 18 kk ajan). Koronapandemian vuoksi starttirahan enimmäiskestoa on pidennetty väliaikaisesti siten, että starttirahaa voidaan myöntää yhteensä enintään 18 kuukauden ajalle. Muutos on voimassa 31.12.2021 asti.
Perustamistuki (ELY-keskus ja Leader-ryhmät)
Uuden yrityksen perustamiseen tai toimivan yrityksen uudistamiseen 5 000 – 35 000 €, vaatimuksena mm. liiketoimintasuunnitelma.
Nuoret, innovatiiviset yritykset, NIY (Business Finland)
Alle 5‑vuotiaille, nopeaan kansainväliseen kasvuun tähtääville startup-yrityksille kv-liiketoiminnan kehittämiseen. Avustus max. 500 000 €, laina max. 750 000 € (max. 75 % kuluista) kolmessa jaksossa.
Pääomasijoitus (Business Finland Venture Capital Oy)
Rahoitus kanavoidaan alkaviin yrityksiin useiden pääomarahastojen kautta. Ennen hakemuksen jättämistä oltava yhteydessä rahoittajaan rahastoidean tunnustelua varten.
Rahoituslähteitä yrityksen kehittämiseen, investointeihin, tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan
Kehittämisavustus (ELY-keskus)
Kehittämisavustus suunnataan pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin, kun yritys aloittaa toimintansa, haluaa panostaa merkittävästi uudistumiseen, tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen, tai pyrkii kasvamaan tai kansainvälistymään. Tuki max. 50 %.
Yritysten kehittämispalvelut (ELY-keskus)
Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Nykytila-analyysi- ja kehittämissuunnitelmapalvelut (220€/pv) ja konsultointi-palvelut (300€/pv). Valtion tuki analyysi-palveluun on 80 % ja konsultointi-palveluun 75 %. Koulutusohjelmat; kasvuun johtaminen, talouden ja tuottavuuden johtaminen, markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen (70 % tuki koulutuksiin).
Investointituki (ELY-keskus ja Leader-ryhmät)
Investointituki tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen, koneiden ja muun käyttöomaisuuden hankintaan, aineettomiin investointeihin, kuten ohjelmistojen, patenttien ja valmistusoikeuksien hankintaan (tukitasot vaihtelevat toimialan ja tukivyöhykkeen mukaan 20 – 40 %). Investoinnin toteutettavuustutkimus (tuki 40 – 50 %).
Yritysten yhteistyöhankkeet (ELY-keskus ja Leader-ryhmät)
Kehittämishanke, jonka kaksi tai useampi toimija toteuttaa yhdessä, esim. tuotteiden, tuoteperheiden, palveluiden, prosessien, toimitusketjujen ja tuotannon kehittämiseen, testaukseen ja pilotointiin. Tuki 60 – 100 %. Tukea myös yhteiskoulutuksille.
Energiatuki (Business Finland)
Energiansäästön, vähähiilisyyden ja uusiutuvan energian edistämiseen. Selvityshankkeiden tuki 40 – 50 %. Investointihankkeiden tuki 10 – 40 %.
Materiaalikatselmus (Business Finland)
Materiaalikatselmuksen avulla yritys voi selvittää, paljonko yrityksen toiminnassa syntyy hävikkiä, mikä on hävikin hinta ja miten sitä voidaan vähentää. Materiaalitehokas toiminta parantaa kilpailukykyä, pienentää hiilijalanjälkeä ja on konkreettinen vastuullisuustoimenpide. Avustus max. 15 000 € (tuki 50 %).
Innovaatioseteli (Business Finland)
Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi kansainvälistä kasvupotentiaalia omaava tuote- tai palveluidea ja jonka eteenpäinviemiseksi yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista. Avustus max. 4 000 € + alv, yrityksen omarahoitusosuus 1 000 € + alv.
Into-rahoitus startup- ja pk-yrityksille (Business Finland)
Into-rahoituksen avulla yritys voi ostaa asiantuntijapalveluja vahvistamaan innovaatiotoimintaa, hankkia teollisoikeuksia (IPR) tai palkata väliaikaisesti asiantuntijan tutkimusorganisaatiosta tai suuresta yrityksestä. Avustus 15 000 – 200 000 € (tuki 50 %).
Tutkimus, kehitys, pilotointirahoitus pk- ja midcapyrityksille (Business Finland)
Tuotteen, palvelun, tuotantomenetelmän tai liiketoimintamallin kehittämiseen ja testaamiseen. Laina kehittämiseen ja pilotointiin max. 50 %, maksuaika 7 – 10 vuotta. Avustus uuden tiedon ja osaamisen synnyttämiseen 40–65 %.
Tutkimus, kehitys, pilotointi suurille yrityksille (Business Finland)
Business Finland rahoittaa suurten yritysten haastavia tutkimus- ja kehitysprojekteja, joilla on vaikutuksia yrityksen oman kilpailuedun lisäksi yrityksen verkostoihin kuuluvien pk-yritysten osaamisen ja viennin kehitykseen. Laina kehittämiseen ja pilotointiin max. 50 %, maksuaika 7 – 10 vuotta. Avustus tutkimukseen ja uuden tiedon ja osaamisen synnyttämiseen enintään 40 %.
Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö
Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeisiin, yhteisen tutkimusidean kehittämiseen ja toteuttamiseen. Vähintään 2 yritystä, optimi 5–7 osallistujaa.
Rahoituslähteitä yrityksen kansainvälistymiseen ja vientiin
Tempo-rahoitus startup‑, pk- ja midcapyrityksille (Business Finland)
Tempo-rahoituksen avulla yritys voi eri tavoin parantaa valmiuksiaan kansainväliseen kasvuun, testata esimerkiksi liiketoimintakonseptin toimivuutta, koemarkkinoida, hankkia palautetta potentiaalisilta asiakkailta ja kartoittaa kysyntää uusilla kansainvälisillä markkinoilla. Edellytyksenä rahoituksen saamiselle on mm. osaava tiimi, uskottava rahoitus ja kasvuvisio. Avustus max. 50 000 € (tuki 75 %)
Talent Explorer ‑rahoituspalvelu pk- ja midcap-yrityksille (Business Finland)
Talent Explorer ‑rahoitus on tarkoitettu yrityksille, jotka etsivät tuotteelleen, palvelulleen tai liiketoimintamallilleen uusia markkinoita ulkomailta palkkaamalla asiantuntijan. Asiantuntijalla pitää olla hyvä kohdemarkkinan tuntemus, osoituksena tästä esim. kulttuurin tuntemus, kielitaito ja kohdemarkkinaverkostot. Avustus max. 20 000 € (tuki max. 50%). Hyväksyttäviä kustannuksia ovat palkattavan henkilön palkkakustannukset sivukuluineen sekä mahdolliset matkakulut ensimmäisten 6 – 12 kuukauden ajalta.
Market Explorer ‑rahoituspalvelu pk- ja midcap-yrityksille (Business Finland)
Market Explorer ‑rahoituksen avulla yritys voi ostaa uutta tietoa ja osaamista ja selvittää uutta potentiaalista vientimarkkinaa nykyiselle tuotteelle, palvelulle tai liiketoimintamallille. Rahoitus on tarkoitettu ainoastaan ostettujen asiantuntijapalveluiden kustannuksiin. Avustus 5 000 – 10 000 € (tuki 50%).
Exhibition Explorer ‑messuavustus (Business Finland)
Exhibition Explorer ‑messuavustus on tarkoitettu yritysryhmälle (vähintään 4 yritystä) kansainväliseen BtoB-messuprojektiin (oma tai yhteisosasto). Avustus 500 – 30 000 €/yritys ja min. 5 000 €/messuprojekti (tuki max. 50%).
Group Explorer (Business Finland)
Group Explorer ‑rahoitus on tarkoitettu yritysryhmille (4–10 yritystä) yhteisten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen kv-markkinoilla. Avustus 2 500 – 20 000 €/yritys (tuki 40 – 50 %).
Vihreän kasvun ja kestävän kehityksen hankkeiden esitutkimukset (Nopef)
Nopef tarjoaa rahoitusta, jonka avulla pohjoismaiset yritykset voivat suunnitella, kehittää ja toteuttaa innovatiivisia ympäristö- ja ilmastoratkaisuja koskevia kaupallisia malli- ja pilottihankkeita kansainvälisillä markkinoilla EU- ja Efta-maiden ulkopuolella. Laina max. 50 000 € (max. 40 %). Tulosten perusteella muutetaan 50 – 100 % tueksi.
Liikekumppanuustuki (Finnpartnership)
Finnvera myöntää avustusta kehitysmaihin suuntautuvien, pitkäaikaiseen liiketoimintaan ja ‑kumppanuuteen tähtäävien hankkeiden suunnittelu‑, kehitys‑, koulutus- ja pilotointivaiheisiin. Avustus 30 – 85 %.
Investointirahoitus (Finnfund)
Finnfund myöntää kehitysmaissa toimiville yrityksille pääomaa, välirahoitusta ja lainaa. Kriteerinä mm. taloudellinen kannattavuus, vastuullisuus ja kehitysvaikutukset.
Finnveran rahoituspalvelut kansainvälistymiseen ja vientiin
Finnvera tarjoaa monipuolisia palveluja ja rahoitusta yritystoiminnan kansainvälistymiseen, vientiin ja viennin riskeiltä suojautumiseen; mm. erilaisia lainoja, takauksia ja vientitakuita.
Kansallinen EU-rahoitusneuvontapalvelu
Kansallinen EU-rahoitusneuvontapalvelu kokoaa yhteen tietoa Euroopan unionin avustuksista, lainoista, takauksista, pääomasijoituksista, tuista ja julkisista hankinnoista, sekä ohjaa ja neuvoo niiden käytössä. Palvelun tavoitteena on tarjota keskitettyä tietoa EU-rahoituksesta sekä edesauttaa sen kansallista hyödyntämistä. EU-rahoitusta voivat hyödyntää yritykset, tutkimuslaitokset, kunnat, rahoituslaitokset ja muut tahot. Ohjelmakausi 2021–2027 on vielä osittain valmisteluvaiheessa. Ohjelmasivuja lisätään ja päivitetään valmisteluprosessin edetessä.