Elinkeinoelämän liikennehankelistaus
Etelä-Karjalan kauppakamarin logistiikka-ja teollisuusvaliokunta on laatinut yritysten kannalta keskeisistä tulevista infrahankkeista ajantasaisen listauksen. Se on osa kauppakamariryhmän valtakunnallista ja yhteistä edunvalvonnan liikennehankeluetteloa. Sisältöä käytetään infrahankkeiden edunvalvontaan.
Etelä-Karjalan liikennehankelistaus
Päätiet
Valtatie 6 kuuluu maanteiden pääväyliin. Sen keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat nykyisen nelikaistaisen tien muuttaminen moottoriliikennetieksi rinnakkaistiejärjestelyineen (Lappeenranta-Imatra ‑väli, 39 km), tien parantaminen moottoriliikennetienä Kouvolaan saakka sekä Imatra-Joensuu ‑välin palvelutason parantaminen vaiheittain ohituskaista- ja liittymäjärjestelyin. Valtatie 13 on tärkeä rajaliikenteen ja teollisuuden kuljetusreitti. Väli Lappeenranta-Nuijamaa tarvitsee rajaliikenteen vuoksi parannustoimenpiteitä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Valtatien 14 rooli korostuu Parikkalan raja-aseman kansainvälistymisen ja Etelä-Savoon suuntautuvan liikenteen kasvun myötä. Tielle tarvitaan lisää turvallisia ohitusmahdollisuuksia ja merkittäviä tieteknisten ominaisuuksien parantamisia. Valtatie 26 ja maantie 387 muodostavat liikennekäytävän ja keskenään vaihtoehtoisen reitin Lappeenrannan ja Haminan sekä laajemmin itäisen Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä E18- tien (valtatien 7) kautta sekä vientikaupan kannalta merkittävän reitin Kotka-Hamina ‑satamaan.
Rautatiet
Etelä-Karjalan läpi kulkee rautateiden pääväyliin kuuluva Karjalan rata. Parhaillaan parannetaan välin Luumäki-Joutseno palvelutasoa, korjataan ja rakennetaan siltoja sekä rakennetaan kaksoisraide Joutsenon ja Imatran välille. Tavara- ja henkilöliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää seuraavaksi ns. kolmioraiteen rakentamista Imatralle, sähköistetyn kaksoisraiteen toteutusta välille Imatra–valtakunnan raja, Lauritsalan ratapihan pidentämistä sekä kaksoisraiteen rakentamisen koko Luumäki–Imatra ‑välille. Imatra–Joensuu ‑ratavälin nopeusrajoituksen tärkein määrittävä tekijä on tasoristeykset, joiden poisto on ehdoton edellytys nopeuden nostolle. Venäjälle suuntautuvan raideliikenteen palvelutason parantamiseksi tärkeä hanke on Vainikkalan ratapihan parantaminen. Pitkän aikavälin kehittämishankkeena on ratayhteyden oikaisu Helsinkiin (Kouvola-Porvoo).
Saimaan vesiliikenne
Operaattorit ja varustamot odottavat alusinvestointeihinsa pikaisia päätöksiä kanavan kehittämisestä, koska aluskalusto ikääntyy ja vuonna 2024 tulee voimaan painolastivesiasetus, minkä jälkeen nykyisellä kalustolla ei voida enää liikennöidä. Nämä seikat puolestaan edellyttävät kanavan sulkujen pidennystä ja kanavan vedenpinnan nostoa.
Lentokenttä
Lappeenrannan lentokentällä on erittäin suuri merkitys maakunnan matkailulle. Tavoitteena on yhä uusien kansainvälisten suorien lentoreittien avaaminen ja charter-lentojen lukumäärän kasvattaminen. Kehittämistoimia ovat yleisöpalvelutilojen remontoiminen, kiitotien uudelleenpäällystäminen sekä lennonjohtotornin saneeraus.
Koontilistaus
Vuodet 2020–2032 (perustelut edellä tekstiosassa):
‑Valtatie 6 moottoriliikennetie-status
‑Saimaan kanavan sulkujen pidennys
‑Karjalan rata (Imatran kolmioraide, sähköistetty kaksoisraide Imatra–valtakunnan raja, Lauritsalan ratapihan pidentäminen ja kaksoisraide Luumäki–Imatra, Imatra-Joensuu palvelutason nosto)
‑Rajaliikenteen väylät (Imatran raja-aseman kansainvälinen raideliikennestatus ja Parikkalan raja-aseman kansainvälistäminen)
‑Valtatie 13 perusparannus
‑Valtatie 26 ja maantien 387 muodostama liikennekäytävä (Kotka-Hamina ‑satama ja E18)
‑Lappeenrannan lentokenttä
‑Vainikkalan ratapiha
Vuoden 2032 jälkeen (perustelut edellä tekstiosassa):
‑Kaksoisraide Luumäki–Vainikkala ja Luumäen kolmioraide
‑Oikorata Kouvola–Porvoo–Helsinki