ASIANTUNTIJA-ARTIKKELIT eJÄSENKIRJE 17.6.2020
Artikkeli 1
IRTAIMEN KÄYTTÖOMAISUUDEN TUPLAPOISTOT
Koneista, kalustosta ja muusta aktivoidusta irtaimesta käyttöomaisuudesta voidaan tehdä verotuksessa vuosittain maksimissaan 25 %:n poisto menojäännöksestä. Investointien kiihdyttämiseksi verotuksessa on sallittu korotetut poistot verovuosina 2020–2023. Korotettuna poistona voi vähentää maksimissaan kaksinkertaisen määrän eli 50 %:n poiston tekeminen verovuosittain on mahdollista.
Korotetun poiston määrä
Korotetun poiston määrä on maksimissaan 50 % verovuodessa. Se voi olla myös jotain 25 ja 50 %:n väliltä. Korotettu poisto voidaan tehdä kaikkina neljänä verovuotena. Korotettua poistoa ei ole kuitenkaan pakko tehdä joka vuosi, vaan vuosittain voi päättää, miten paljon verotuksessa poistoja vähennetään.
Korotetun poiston alaiset koneet ja laitteet
Korotetut poistot koskevat elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa käytettäviä uusia koneita, laitteita ja muuta irtainta käyttöomaisuutta. Korotettu poisto ei koske kiinteistöjä. Korotetun poiston tekeminen on mahdollista kaikissa yritysmuodossa, myös elinkeinonharjoittajalla ja maatalouden harjoittajalla. Koneita ja laitteita tulee käyttää nimenomaan yrityksen omassa elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa. Jos kyse on yrityksen muun toiminnan omaisuudesta tai TVL-toiminnan omaisuudesta, korotettu poisto ei ole mahdollinen.
Korotettu poisto voidaan tehdä vain uutena käyttöön otetuista koneista ja laitteista. Käytetyistä koneista korotettua poistoa ei voi tehdä. Uusi kone tai laite on tullut ottaa käyttöön aikaisintaan 1.1.2020 ja viimeistään verovuonna 2023. Jos tilikausi on kalenterivuosi, 1.1.2020–31.12.2023 aikana käyttöönotetut koneet ja laitteet ovat korotetun poiston alaisia. Jos tilikausi on muu kuin kalenterivuosi, on oltava tarkempi. Jos yhtiön tilikausi on 1.6.–31.5., korotetun poiston voi tehdä 1.1.2020–31.5.2023 aikana käyttöönotettujen koneiden osalta. Loppuvuosi kalenterivuodesta 2023 kuuluu jo verovuoteen 2024, jolloin laki ei ole enää voimassa.
Korotetut poistot kirjanpidossa ja veroilmoituksessa
Edellytyksenä korotetun poiston vähentämiselle verotuksessa on, että poisto on vähennetty kuluna myös kirjanpidossa. Hyllypoistoa käyttämällä ei korotettua poistoa voida tehdä, vaan korotettu poisto on kirjattava kirjanpitoon sinä verovuonna, jolloin sitä halutaan verotuksessa vähentää. Pieni kirjanpitovelvollinen voi muuttaa poistosuunnitelmaa tämän korotetun poiston vuoksi. Siten vältytään poistoerojen kirjauksilta.
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot on kirjanpidossa eriteltävä siten, että ne ovat helposti erotettavissa muusta irtaimistosta. Korotetun poiston kohteet on pidettävä kirjanpidossa omilla tileillään verovuoteen 2023 saakka. Lain päätyttyä nämä korotetun poiston kohteet voidaan lisätä muiden koneiden ja kaluston menojäännökseen.
Kone tai laite, johon korotettua poistoa sovelletaan, muodostaa erillisen poistokohteen. Myös koneen tai laitteen luovutus- tai menetystilanteissa tällaisen koneen tai laitteen luovutushintaa tai vakuutuskorvausta käsitellään erillään yhteenlasketusta menojäännöksestä lain soveltamisvuosien ajan. Luovutushintaa tai vakuutuskorvausta ei siten vähennetä EVL 30 §:n mukaisesta yhteenlasketusta menojäännöksestä.
Veroilmoituksen lomakkeella 62 eli poistolomakkeella ilmoitetaan irtaimen käyttöomaisuuden kohdassa ”Säännönmukainen poisto” 25 %:n poisto ja kohdassa ”Lisäpoisto ja veronhuojennuspoisto” korotetun poiston määrä. Lomakkeella 62 on myös erillinen kohta ”Erittely veronhuojennuspoistoista”, jossa eritellään nämä korotettujen poistojen hankinnat ja poistojen määrät.
Jukka Koivumäki
veroasiantuntija
Artikkeli 2
VOIKO YRITYS KERÄTÄ RAHAA?
Varsinkin koronapandemian aikana on tullut esille kysymyksiä siitä, voiko yritys kerätä yleisöltä vastikkeetta rahaa ja luovuttaa sitä suoraan tai esim. tuotteiden tai lahjakorttien muodossa kolmansille tahoille.
Rahaa saatetaan kerätä hyväntekeväisyystarkoituksessa ja antaa rahaa, tavaroita tai lahjakortteja tai suoraa rahallista avustusta esimerkiksi eri ammattiryhmille. Jos rahaa kerätään ilman että antaja saa vastiketta, voi kysymys olla rahankeräyksestä, jolloin täytyy selvittää, onko kerääjällä oikeus tällaiseen toimintaan.
Lähtökohta on selkeä: yritykset eivät voi harjoittaa rahankeräystä.
Milloin on kyseessä rahankeräys?
Rahankeräyksestä säädetään nykyisessä rahankeräyslaissa, joka tuli voimaan 1.3.2020. Rahankeräys on kyseessä, kun yleisöön vedotaan rahalahjoitusten saamiseksi. Rahankeräyksessä lahjoittajille ei anneta vastiketta eli lahjoittaja ei saa mitään rahaa vastaan. Tilanne on eri, jos esim. henkilö ostaa tuotteen omistukseensa ja lahjoittaa sen eteenpäin toiselle henkilölle. Jos taas rahan saanut taho luovuttaa esineen tai palvelun kolmannelle taholle, on kyse aineettomasta lahjasta ja kysymyksessä on rahankeräys.
Laissa tarkoitetaan
- ”yleisöllä” ennalta rajoittamatonta ja määrittelemätöntä joukkoa henkilöitä
- ”yleisöön vetoamisella” suullisesti, kirjallisesti tai muulla tavoin ilmaistua pyyntöä tai kehotusta
antaa rahaa keräykseen
- ”yleishyödyllisellä” toiminnalla toimintaa yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa.
Kuka voi harjoittaa rahankeräystä?
Rahankeräyslaissa määritellään, kenellä on oikeus kerätä rahaa. Rahankeräyslupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhdistykselle, säätiölle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Lupaa hakevan yhteisön koko toiminnan ei tarvitse olla yleishyödyllistä, mutta rahankeräyksellä hankitut varat tulee käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Lisäksi lupa voidaan myöntää eräille laissa säädetyille tahoille, kuten yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Yritykset eivät voi näin ollen harjoittaa rahankeräystä.
Uutena rahankeräysmenettelynä verrattuna aikaisempaan lakiin on pienkeräys. Sillä tarkoitetaan ajallisesti ja euromääräisesti rajoitettua rahankeräystä. Pienkeräyksellä saa kerätä enintään 10 000 euroa ja keräys saa kestää enintään kolme kuukautta.
Pienkeräyksen voi järjestää yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden lisäksi esimerkiksi vähintään kolmen luonnollisen henkilön rekisteröimätön ryhmä. Pienkeräyksen voi järjestää myös muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen, mutta ei kuitenkaan elinkeinotoimintaan tai oikeushenkilöllisyyden varallisuuden kasvattamiseen.
Osakeyhtiöiden osalta tulee muistaa, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, eikä rahankeräys ole tämän mukaista toimintaa eikä yhtiöjärjestyksenkään mukaista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiöllä on jokin muu kuin voitontuottamistarkoitus. On myös syytä muistaa, että poikkeuksellisina aikoinakin – tai erityisesti juuri silloin – johdolla on osakeyhtiölain mukainen vastuu toimistaan.
Millainen lupa vaaditaan?
Rahankeräys edellyttää joko Poliisihallituksen myöntämää rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoituksen tekemistä poliisilaitokselle. Rahankeräyslaissa säädetään lisäksi eräistä poikkeuksista luvan- tai ilmoituksenvaraisuuteen.
Rahankeräysluvat myönnetään toistaiseksi voimassa olevina. Rahankeräyksistä raportoidaan vuosittain Poliisihallitukselle.
Pienkeräyksestä tehdään ilmoitus poliisilaitokselle vähintään viisi arkipäivää ennen pienkeräyksen aloittamisesta ja pienkeräyksestä raportoidaan poliisilaitokselle keräyksen päätyttyä.
Sanktiot lain rikkomisesta
Poliisihallitus vastaa rahankeräyslain noudattamisen valvonnasta ja rahankeräysten järjestämisen ohjauksesta.
Rahankeräyslakia rikkova voi saada sakkorangaistuksen rahankeräysrikkomuksesta. Rahankeräysrikoksesta ja lievästä rahankeräysrikoksesta säädetään rikoslaissa. Seurauksena voi olla myös rikoslain mukainen menettämisseuraamus ja kyseeseen voi tulla myös oikeushenkilön rangaistusvastuu.
Varsinaisen rahankeräyksen sijasta yritysten kannattaakin harkita muita tukemisen muotoja ja tehdä yhteistyötä esimerkiksi yleishyödyllisten toimijoiden kanssa.
Mika Lahtinen
lakimies
Artikkeli 3
TYÖNANTAJAVELVOITTEET KONKURSSISSA
Työnantajan konkurssi on työsopimuslaissa erikseen säädetty irtisanomisperuste. Konkurssitilanteessa sekä konkurssipesä että työntekijä voivat irtisanoa työsopimuksen 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisperusteeksi riittää työnantajan asettaminen konkurssiin, eikä muita perusteita edellytetä. Työsopimusten irtisanominen konkurssiin vedoten on mahdollista konkurssiin asettamishetkestä lukien. Pesänhoitajan on yleensä järkevää suorittaa irtisanomiset viipymättä työsuhteesta johtuvien palkanmaksuvelvoitteiden päättämiseksi. Konkurssiin irtisanomisperusteena tulee myös vedota kohtuullisessa ajassa konkurssiin asettamisen jälkeen, varsinkin jos konkurssipesä jatkaa liiketoimintaa.
Jos työnantaja on jo ennen konkurssiin asettamista irtisanonut työntekijän, irtisanomisaika määräytyy työsuhteessa tavallisesti noudatettavan irtisanomisajan mukaan. Ennen konkurssia irtisanotun työntekijän irtisanomisaika ei automaattisesti lyhene työnantajan konkurssin myötä. Konkurssipesä voi kuitenkin sitä lyhentää toimittamalla uuden irtisanomisen 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen.
Erityinen irtisanomissuoja
Raskaana tai perhevapaalla olevalla työntekijällä ei ole erityistä irtisanomissuojaa työnantajan konkurssitilanteessa, vaan myös hänen työsuhteensa voidaan irtisanoa. Luottamusmies ja ‑valtuutettu ja työsuojeluvaltuutettu sen sijaan säilyttävät irtisanomissuojansa myös työnantajan konkurssissa. Työntekijöiden edustajan työsopimus voidaan irtisanoa vain, jos tämän työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muihin tehtäviin.
Työsopimuksen päättämismenettely
Kun työsopimus irtisanotaan työnantajan konkurssin takia, konkurssipesän on esitettävä selvitys irtisanomisen perusteesta työntekijöille niin pian kuin mahdollista. Irtisanomisen kohdistuessa useaan työntekijään selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai edustajan puuttuessa työntekijöille yhteisesti.
Konkurssipesän on myös ilmoitettava työntekijöiden irtisanomisesta viipymättä työ- ja elinkeinotoimistolle, jos konkurssin vuoksi irtisanottavia työntekijöitä on vähintään kymmenen. Ilmoituksessa on mainittava irtisanottavien työntekijöiden lukumäärä, ammatit tai työtehtävät ja työsuhteiden päättymisajankohdat. Konkurssipesän tulee tiedottaa irtisanotuille työntekijöille heidän oikeudestaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymissuunnitelmaan. Kun irtisanomisperusteena on työnantajan konkurssi, irtisanotuilla ei ole oikeutta työllistymisvapaaseen eikä työllistymistä edistävään koulutukseen tai valmennukseen.
Työntekijän pyynnöstä pesänhoitajalla on velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen työtodistus työsuhteen kestosta, työtehtävien laadusta ja työsuhteen päättymisen syystä. Arviota työntekijän työtaidosta ja käytöksestä pesänhoitaja ei voi antaa.
Irtisanomisajan palkka ja lopputilin maksaminen
Jos työntekijä on sopinut tai ilmoittanut palkattomasta poissaolosta, joka jatkuu koko irtisanomisajan (esimerkiksi opintovapaa), ei hänelle makseta myöskään irtisanomisajan palkkaa. Työntekijän ollessa lomautettuna irtisanomisajan palkka tulee maksettavaksi. Irtisanomisajan palkasta saadaan vähentää 14 päivän palkka, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.
Lopputilin, sisältäen kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat, kuten lomakorvauksen, tulee olla työntekijän tilillä työsuhteen päättymispäivänä, ellei toisin ole sovittu. Lopputilin maksun viivästyessä työntekijälle syntyy oikeus odotusajan palkkaan.
Palkkaturva
Maksukyvyttömyystilanteessa työntekijöiden palkkoja joudutaan hakemaan palkkaturvana ELY-keskuksesta. Suosituksena on, että pesänhoitaja hakee ELY-keskuksen suostumuksella työntekijöiden lukuun heille kuuluvat työsuhteesta johtuvat saatavat. Palkkaturvalain mukaan konkurssipesän hoitajan on viipymättä konkurssin alettua laadittava luettelo maksamatta olevista työsuhteesta johtuvista saatavista. Pesänhoitajan tulee yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa selvittää, mitkä saatavista voidaan maksaa palkkaturvana. Pesänhoitajan on myös varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus lausua käsityksensä luetteloon merkityistä saatavista. Konkurssipesä voi hakea palkkaturvana vain selviä ja riidattomia saatavia.
Liikkeen luovutus
Liikkeen luovutuksessa lähtökohta on, että työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen luovutuksensaajalle. Työsopimuslain mukaan konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei kuitenkaan vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista. Poikkeuksena pääsäännöstä on tilanne, jossa konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. Tällöin luovutuksensaaja vastaa myös ennen luovutusta erääntyneistä saatavista.
Konkurssiasiamiehen toimiston sivuilta löytyy konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus työsuhteisiin liittyvien velvoitteiden hoitamisesta konkurssissa.
Reetta Riihimäki
lakimies
Artikkeli 4
LAINAA VAI TUKEA KORONAVIRUKSEN AIHEUTTAMASTA TULONMENETYKSESTÄ? KÄSITTELY KIRJANPIDOSSA
Arvonlisäveron takaisinhaku
Yritys voi pyytää vuoden 2020 tammi‑, helmi- ja maaliskuussa maksamiaan arvonlisäveroja takaisin tekemällä maksujärjestelypyynnön. Yritys maksaa palautetun arvonlisäveron myöhemmin takaisin Verohallinnolle maksujärjestelyn kautta.
Pyynnön maksujärjestelystä voi tehdä OmaVerossa 26.5.2020 alkaen.
Jos yritys on jo aiemmin hakenut maksujärjestelyä ja haluaa nyt täydentää sitä arvonlisäverojen palauttamispyynnöllä, yrityksen pitää tehdä uusi maksujärjestelypyyntö viimeistään 15.6.2020.
Kirjanpidossa tehdään kirjaus vieraaseen pääomaan. Kyseessä on laina, joka tulee jakaa pitkäaikaiseen/lyhtyaikaiseen velkaan.
Maksujärjestelyssä veroille lasketaan 3 prosentin viivästyskorko alkuperäisestä eräpäivästä alkaen.
Maksujärjestelyjen normaalia alempi viivästyskorko edellyttää väliaikaista lakimuutosta, jokatulee tämän hetken tiedon valossa voimaan kesäkuussa.
Kun maksujärjestelypyyntö on käsitelty, yritys saa tiedon siitä, hyväksyttiinkö pyyntö. Jos yritys pyysi arvonlisäverojen palauttamista, verot palautetaan noin viikon kuluttua hyväksymispäivästä.
Vuokrien anteeksianto
Eräät vuokranantajat ovat antaneet vuokria anteeksi, kun yritystoimintaa ei ole ollut mahdollista harjoittaa rajoitusten vuoksi.
Kirjanpitoon ei tule vuokran anteeksi antamisesta kirjausta, mutta jos annettu vuokrien alennus/poistaminen on ollut oleellinen, tulee tästä antaa tieto liitetiedoissa. Kulut eivät ole vertailukelpoisia edelliseen/ tulevaan kauteen.
Avustukset
Yleistuki
- avustusmuotoista rahoitusta
- kehittämistoimintaa varten, tarkoitettu kattamaan kiinteitä kuluja
- ei arvonlisäverollista.
Kirjanpidossa
ELY-keskukset rahoittavat koronakriisissä yrityksiä, joissa työskentelee enintään viisi henkilöä. Rahoitus toteutetaan avustuksena, jota ei tarvitse maksaa takaisin.
yleistuki kirjataan useimmiten liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Yleistuki on tuloverotuksessa verotettavaa tukea.
Jos erä aktivoidaan, se pienentää poistopohjaa, eli kirjaus taseeseen.
Business Finlandin tarjoama rahoitus on tarkoitettu Suomessa toimiville pk-yrityksille. Tuki koskee seuraavia yritysmuotoja: oy, oyj, ay, ky, osk., joilla on 6–250 työntekijää ja joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Rahoituksen avulla yritys voi kehittää uusia tuotteita tai toimintatapoja.
Business Finland maksaa projektin rahoituksen raporttien ja kustannustilitysten perusteella. Rahoituksen saajan on pidettävä kirjaa projektin kustannuksista. Tarkista projektisi rahoitusehdoista, mitä edellytyksiä projektiseurannalle on asetettu. Projektin rahoitus maksetaan pääsääntöisesti vasta kustannusten toteutumisen jälkeen. Kirjaus tehdään kirjanpidossa liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Joissakin rahoituspalveluissa osa de minimis ‑rahoituksesta sekä tutkimus- ja kehityslainan ensimmäinen erä voidaan maksaa ennakkona. Kirjaus tehdään kirjanpidossa saatuihin ennakoihin.
Erityistuki
- palveluiden jatkuvuuteen saatavaa tukea
- esimerkiksi hinnanalennus, hinnan suuruuteen vaikuttava
- arvonlisäverollista (AVL 79 §).
Kirjanpidossa kirjaus tehdään liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Erityistuki on tuloverotuksessa verotettavaa tukea.
Yrittäjän työttömyysturva
Yrittäjä voi saada työmarkkinatukea ajalta 16.3.–30.6.2020, mikäli yritystoiminta on päättynyt joko kokonaan tai muuttunut sivutoimiseksi tai siitä saatavat kuukausitulot ovat laskeneet alle 1 089,67 euron.
Yrittäjän on ilmoittuduttava TE-toimistoon.
Kirjanpito
Jos työmarkkinatuki on maksettu yrityksen pankkitilille, se kirjataan kirjanpidossa joko yksityissijoituksena oman pääoman lisäykseksi tai velaksi omistajayrittäjälle. Elinkeinonharjoittajalla se käsitellään aina yksityissijoituksena.
Tuloverotuksessa työmarkkinatuki on yrittäjän henkilökohtaista tuloa, josta Kela toimittaa ennakonpidätyksen maksuhetkellä.
Eläkevakuutusmaksut
TyEL-maksuja on alennettu väliaikaisesti 2,6 prosenttiyksiköllä ajalla 1.5.–31.12.2020.
Alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022–2025.
Kirjanpidossa eläkevakuutusmaksut kirjataan todellisen alennetun maksuprosentin mukaan.
Teija Kerbs
Kirjanpidon asiantuntija