Vetoomus 19.8.2024 Luumäki–Joutseno-kaksoisraiteen rakentamiseksi
Tavaraliikenne on kasvanut Karjalan radalla välillä Luumäki–Joutseno yli kolmanneksella geopoliittisesta tilanteesta johtuvien muutosten vuoksi. Yhteys on ollut jo aiemmin yksi Suomen vilkkaimmista yksiraiteisista rataosuuksista. Sujuva, kustannustehokas ja turvallinen raideliikenne on metsäteollisuuden elinehto ja välttämättömyys metsäbiotalouden suurmaakunnalle.
Hallitukseen on vedottu siten, että se käynnistää hallitusohjelman mukaisesti kaksoisraiteen rakentamisen välillä Luumäki–Joutseno ja osoittaa sille tarvittavan määrärahan, 40 miljoonaa euroa, vuoden 2025 budjettiin ja varautuu loppurahoitukseen, 222 miljoonaa euroa, tulevien vuosien kehyksissä. Hallitusohjelmassa hanke on kirjattuna nimellä Karjalan radan kehittäminen Luumäki–Imatra, 2. vaihe (215 M€).
Etelä-Karjalan kauppakamarin on yksi vetoomuksen allekirjoittajista.
Valtioneuvosto
RASKAS TEOLLISUUS TARVITSEE RAITEITA
Vetoomus Luumäki–Joutseno-kaksoisraiteen rakentamiseksi
Suomen suurimmat rautatierahdin volyymit liikkuvat Kaakkois-Suomessa. Vilkas tavaraliikenne perustuu Suomen merkittävimmän metsäteollisuuskeskittymän ja muun raskaan vientiteollisuuden tuotantoon.
Vientiteollisuuden perusedellytyksenä on toimiva liikennejärjestelmä alempiasteisesta tieverkosta lähtien. Pelkästään Etelä-Karjalassa, metsäbiotalouden suurmaakunnassa, käytetään puuta yli 15 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on ylivoimaisesti eniten Suomessa. Rekkakuormiksi muutettuna Etelä-Karjalan puuraaka-aineiden kuljetukset tarkoittaisivat yli 300 000 rekkaa vuodessa: päivää kohden siis 850 rekkakuormallista. Vaikka osa raaka-aineista kuljetettaisiin vesiteitse, on selvää, että ilman toimivaa raideliikennettä ei ole myöskään menestyvää metsä- ja muuta vientiteollisuutta.
Etelä-Karjalan liitto ja kaupungit, Etelä-Karjalan kauppakamari ja Yrittäjät sekä UPM Kaukas ja Stora Enson Imatran tehtaat korostavat, että rautatiekuljetukset ovat Etelä-Karjalan vientiteollisuuden elinehto, koska kuljetettavat tavaramäärät ovat massiiviset. Kumipyörästrategian sijaan on välttämätöntä luoda edellytyksiä sujuvalle, kustannustehokkaalle, turvalliselle ja vähäpäästöiselle raideliikenteelle ja vastata geopoliittisen tilanteen mukanaan tuomiin liikennevirtojen muutoksiin.
Luumäen ja Joutsenon väli Karjalan radalla on ollut jo aiemmin yksi Suomen vilkkaimmista yksiraiteisista rataosuuksista, ja sen tavaraliikenteen volyymi on kasvanut entisestään: 36 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2023. Liikennevirrat ovat muuttuneet, koska raaka-aineita rajan pinnassa oleville tehtaille ei tuoda enää Venäjältä, eikä Saimaan kanavaa käytetä kuljetusväylänä. Luumäki–Joutseno-osuus Karjalan radalla on ollut jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa vientiteollisuuden kannalta kriittinen pullonkaula.
Vetoamme pääministeri Petteri Orpon hallitukseen, että se käynnistää hallitusohjelman mukaisesti kaksoisraiteen rakentamisen välillä Luumäki–Joutseno ja osoittaa sille tarvittavan määrärahan, 40 miljoonaa euroa, vuoden 2025 budjettiin ja varautuu loppurahoitukseen, 222 miljoonaa euroa, tulevien vuosien kehyksissä.
Luumäki–Joutseno-välityskyvyn parantaminen ja nopeudennosto on Väylän investointiohjelmassa 2025–2032 (262 M€), ja hallitusohjelmaan hanke on kirjattu nimellä ”Karjalan radan kehittäminen, Luumäki–Imatra, 2. vaihe” (215 M€). Uudessa TEN T‑asetuksessa Karjalan rata kuuluu Lappeenrantaan saakka osaksi ydinverkkoa.
Luumäen ja Joutsenon välisen kaksoisraiteen ratasuunnitelma ja kaavoitus ovat valmistumassa vuoden 2024 lopulla, ja hanke on rakentamisvalmiudessa ja käynnistettävissä vuonna 2025. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan linjannut, että raideliikenteestä tehdään
entistä kilpailukykyisempi liikennemuoto lähes 1,4 miljardin euron erillisellä investointipaketilla. Tässä valtiontalouden tilanteessa hallituksen tulee kohdentaa liikenneinvestointeja niihin akuutteihin, hallitusohjelmaan kirjattuihin hankkeisiin, jotka tukevat vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja tuovat näin hyvää kansantalouteen. Liikennejärjestelmää tulee kehittää todellisiin elinkeinoelämän tarpeisiin pohjautuen.
Lisätietoja:
Satu Sikanen, maakuntajohtaja, 0400 661 318, satu.sikanen@ekarjala.fi
Jukka Kopra, maakuntahallituksen puheenjohtaja, 0400 515 066, jukka.kopra@eduskunta.fi
Etelä-Karjalassa 19.8.2024
Etelä-Karjalan liitto JUKKA KOPRA Maakuntahallituksen pj. |
Lappeenrannan kaupunki JOONAS GRÖNLUND Kaupunginhallituksen pj. |
Imatran kaupunki ILKKA NOKELAINEN Kaupunginhallituksen pj. |
Etelä-Karjalan kauppakamari JUHA RIIKOLA Hallituksen pj. |
Etelä-Karjalan Yrittäjät SANNA LÖTJÖNEN Hallituksen pj. |
|
|
UPM Kaukas VILLE KARVONEN Tehtaanjohtaja |
Stora Enson Imatran tehtaat JANNE KALLIO Tehtaanjohtaja |