Suurin osa meistä osaa ainakin veikata maailman väestöltään kolme suurinta maata: Kiina, Intia ja Yhdysvallat. Mutta mitä tulee seuraavaksi? Neljäntenä Indonesia ja viidentenä Pakistan. Pakistanissa asuu tällä hetkellä yli 250 miljoonaa ihmistä ja väestö kasvaa vuodessa Suomen asukasluvun verran, vuoteen 2050 mennessä asukasluku ylittää ennusteiden mukaan jo yli 400 miljoonaa.
Paljon ihmisiä, erityisen paljon nuoria ihmisiä, mutta entä ne vientimahdollisuudet? Pakistanhan on köyhä maa. Ja siellähän on myös kauhean vaarallista, eikä sinne uskalla edes mennä. Ja pääseekö sinne edes mitenkään?
Tuttuja kysymyksiä. Pakistanista ei juuri tiedetä mitään ja se mitä tiedetään, on usein varsin kaukana todellisuudesta. Ja ne, jotka tietävät ja toimivat siellä jo, eivät juuri menestyksestään kerro kilpailijoiden pitämiseksi poissa samoilta apajilta. Pakistanissa, kuten lähes kaikissa kasvavissa Aasian maissa on omat sisäpoliittiset haasteensa, mutta samalla myös loputtomat mahdollisuudet suomalaisillekin tuotteille ja palveluille. Suureen maahan mahtuu pitkät perinteet omaavia pörssiyhtiöitä, suuria rahoituslaitoksia, yksityisiä sairaaloita, kouluja ja yliopistoja, globaalia IT-liiketoimintaa, maailman johtavia teollisuusyrityksiä ja elävä startup ‑yritysyhteisö.
Suomi sulki suurlähetystön Islamabadissa vuonna 2012 kustannussäästöjen takia, mutta avasi sen kymmenen vuoden tauon jälkeen syyskuussa 2022 erittäin nopealla aikataululla. Tuon kymmenen vuoden diplomaattisen tauon aikana suomalaisyritykset pitivät kuitenkin Suomen lippua ylhäällä ja maiden väliset kauppasuhteet elossa.
Suomalaisyritysten vienti Pakistaniin on viime vuosina kehittynyt tullitilastojen mukaisesti suotuisasti, viimeisen viiden vuoden aikana vienti on kasvanut vuosittain keskimäärin yhdeksäntoista prosenttia, koronavuonna 2021 huikeat 138 prosenttia. Suurin osa suomalaisyritysten viennistä Pakistaniin ei kuitenkaan näissä luvuissa edes näy, koska esimerkiksi monet Pakistaniin toimitetuista teknologiatuotteista on valmistettu muualla kuin Suomessa, eli todellisuus on virallisia lukuja paljon suurempi.
Pakistanin tarjoaa suomalaisille ja eteläkarjalaisille yrityksille merkittäviä vientimahdollisuuksia mm. digitalisaation, energian, ympäristöteknologian, puolustusteknologian, teollisuuden, koulutuksen, maa- metsätalouden ja elintarviketeknologian alueilla. Pakistan on suuri maa ja lähes kaikille tuotteille ja palveluille löytyy myös markkinoita oikeiden paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Huhtikuussa järjestetään jo kahdettatoista kertaa Finland Pakistan Business Summit, tällä kertaa taas pääkaupunki Islamabadissa sekä maan talouden ja yrityselämän kotikaupungissa Karachissa. Kuten niin monissa muissakin Aasian maissa, läsnäolo on kaiken liiketoiminnan rakentamisen peruskiviä ja siksi näitä tapahtumia on tehty jo vuodesta 2014 ja niihin on osallistunut jo yli 150 suomalaisyritystä.
Molemmissa kaupungeissa paikalla tulee olemaan suomalais- ja pakistanilaisyritysten lisäksi Pakistanin valtion ja provinssien korkeimmat edustajat, ohjelmassa keskustelujen lisäksi yrityskohtaiset räätälöidyt tapaamiset. Tapahtumaan osallistuu vahvasti myös Finnpartnership, joka omien rahoitusratkaisujen kautta tukee suomalaisyritysten matkaa kohti vielä liian tuntematonta Pakistania ja tänä vuonna Finnpartnershipin fokuksessa ovat erityisesti suomalaiset sisustus‑, käsityö- ja tekstiilialojen PK-yritykset.
Tapahtumasta lisää osoitteessa www.fpbs.fi ja lisätietoja antaa Pakistanin kunniapääkonsuli Wille Eerola, sähköposti wille.eerola@fpbc.fi, puhelin (040) 5316 720, LinkedIn
Suomi nousuun vaikka Pakistanin kautta!
Viime tapahtuman huima naisosallistujien määrä yhdessä lavalla – naisten vahva asema Pakistanissa on monille suomalaisillekin varsin yllättävä ja sterotypioita rikkova asia.