ASIANTUNTIJA-ARTIKKELIT eJÄSENKIRJE 29.10.2020
Artikkeli 1
TYÖNTEKIJÄN TAKAISIN OTTAMINEN
Artikkeli 2
JULKISET RAHOITUSLÄHTEET YRITYSTOIMINNAN ERI VAIHEISSA
Artikkeli 1
Lakimies Reetta Riihimäki
Helsingin seudun kauppakamari
TYÖNTEKIJÄN TAKAISIN OTTAMINEN
Työsopimuslain kuudennessa luvussa on säännös (6 §) työntekijän takaisin ottamisesta. Säännöksen myötä työnantajalla on työn tarjoamisvelvollisuus tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla tai yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen työntekijälle, jonka työsuhde on jo päättynyt.
Tätä kutsutaan työnantajan takaisinottovelvoitteeksi, joka on syytä erottaa työsuhteen aikaisesta muun työn tarjoamisvelvoitteesta irtisanomisen välttämiseksi. Takaisinottovelvoitetta sovelletaan vain silloin, kun työntekijän työsuhde on päättynyt.
Takaisinottovelvollisuus syntyy, jos työnantaja tarvitsee tietyn ajan kuluessa työsuhteen päättymisestä työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Lisäksi edellytetään, että irtisanottu työntekijä on edelleen työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana. Takaisinottovelvoitetta ei sovelleta muista syistä kuin tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottuihin työsuhteisiin. Takaisinottovelvollisuutta ei siis synny, jos työsopimus on päätetty työntekijästä johtuvin perustein.
Takaisinottoaika
Takaisinottovelvoitteen pituutta on koronatilanteen vuoksi pidennetty väliaikaisella lainmuutoksella, jota käsitellään tarkemmin alla. Muutoin takaisinottovelvoitteen pituus on neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä tai kuusi kuukautta, jos työsuhde on sen päättymiseen mennessä jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta. Liikkeen luovutuksessa takaisinottovelvoite syntyy liikkeen luovutuksensaajalle silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä.
Väliaikaisen lainmuutoksen myötä takaisinottovelvoite on yhdeksän kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien. Lainmuutos on voimassa 1.4.–31.12.2020. Yhdeksän kuukauden takaisinottoaikaa sovelletaan, kun työsopimus on irtisanottu edellä mainittuna aikana. Jos työsopimus irtisanotaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein esimerkiksi lokakuussa 2020, takaisinottovelvoite on yhdeksän kuukautta, vaikka työsuhde päättyisi vasta vuoden 2021 puolella. Toisaalta, jos työsopimus on irtisanottu esimerkiksi maaliskuussa 2020 ja työsuhde on päättynyt lainmuutoksen voimassaoloaikana (1.4.–31.12.2020), sovelletaan joko neljän tai kuuden kuukauden takaisinottoaikaa, työsuhteen keston mukaan.
Takaisinottovelvoite käytännössä
Kun työnantajalle tulee takaisinottoaikana tarjolle työtä, joka on samaa tai samankaltaista, josta työntekijöitä on irtisanottu tuotannollisin ja taloudellisin perustein, on työnantajan selvitettävä, onko irtisanottuja työntekijöitä vielä ilmoittautuneena työnhakijaksi. Tätä tiedustellaan paikallisesta työ- ja elinkeinotoimistosta. Jos irtisanottu työntekijä on edelleen työnhakijana, on työtä tarjottava hänelle. On huomioitava, että työnantaja ei voi esimerkiksi jatkaa määräaikaisen työntekijän työsopimusta määräajan päättymisen jälkeen ja syrjäyttää näin irtisanotun työntekijän takaisin ottamista koskevaa velvoitettaan.
Takaisinottovelvoitteen nojalla on tarjottava ainoastaan samaa ja samankaltaista työtä, jota irtisanottu työntekijä oli työsuhteensa aikana tehnyt. Muunlaista työtä ei tarvitse takaisinottoaikana tarjota. Tässäkin suhteessa takaisinottovelvoite eroaa työsuhteen aikaisesta muun työn tarjoamisvelvoitteesta, joka on laajempi.
Takaisinottovelvoitteen alueellista laajuutta ei ole laissa rajoitettu eli työtä on tarjottava myös työnantajan muista toimipisteistä eikä pelkästään siitä, jossa irtisanottu työntekijä oli aikaisemmin työskennellyt.
Tarjottaessa työtä takaisinottovelvoitteen piirissä olevalle työntekijälle työtä ei tarvitse tarjota entisin ehdoin.
Toisaalta työtarjouksen on oltava asiallinen, ja esimerkiksi tasapuolisen kohtelun velvoite suhteessa muihin vastaavaa työtä tekeviin työntekijöihin on muistettava työsuhteen ehtoja määritettäessä.
Työntekijän kanssa tehtävään uuteen työsopimukseen ei pääsääntöisesti voi ottaa koeaikaehtoa, koska työntekijä palkataan takaisin entisen kaltaisiin tehtäviin.
Lähtökohta on, että jos työntekijä selkeästi ja ilman hyväksyttävää perustetta kieltäytyy hänelle takaisinottovelvoitteen nojalla tarjotusta työstä, ei samaa työtä tarvitse hänelle tarjota uudelleen. Työtarjouksesta kieltäytyminen kannattaa ottaa työntekijältä kirjallisena. Tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanotun työntekijän kanssa ennen työsuhteen päättymistä tehty sopimus, jolla työntekijä luopuu työnantajan takaisinottovelvoitteeseen perustuvista oikeuksistaan, ei ole sitova (KKO 2007:69).
Työehtosopimuksessa takaisinottovelvoitteen sisällöstä ja takaisinottoajasta on voitu sopia toisin, joten sovellettaessa jotain työehtosopimusta sen määräykset tulee tarkistaa.
Artikkeli 2
Asiantuntija Johanna Marin-Hyppönen
Enterprise European Network
Helsingin seudun kauppakamari
HYÖDYNNÄ TARJOLLA OLEVIA JULKISIA RAHOITUSLÄHTEITÄ YRITYSTOIMINNAN ERI VAIHEISIIN
Maailmanlaajuinen koronapandemia näyttää yhä vain jatkuvan ja tilanteen pitkittyminen aiheuttaa yrityksille monenlaisia haasteita. Yritysten kannattaa tutustua ja hyödyntää tarjolla olevia julkisia rahoituslähteitä toimintansa turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Ohessa tiivis kooste koronarahoituksista ja myös muista julkisista rahoituslähteistä ja palveluista yritystoiminnan kehittämistä varten.
Rahoituslähteitä koronatilanteesta selviämiseen: Yrittäjille määräaikainen oikeus työmarkkinatukeen, Ravitsemisyritysten väliaikaiset tuet ja hyvitykset, Maaseudun yritysten ja maatalouden väliaikaiset tuet koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin, Business Finlandin tilapäinen TKI-lainarahoitus häiriötilanteisiin, Finnveran palveluja koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa, Tesin vakautusrahoitus keskisuurille yrityksille, Tesin Venture Bridge ‑siltarahoitusohjelma, Määräaikainen kustannustuki yrityksille koronatilanteessa
Muita rahoituslähteitä yritystoiminnan eri vaiheisiin: Yrityksen perustamiseen, käynnistämiseen ja uudistamiseen; Kehittämiseen, investointeihin, tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan; Kansainvälistymiseen ja vientiin
Rahoituslähteitä koronatilanteesta selviämiseen
Yrittäjille määräaikainen oikeus työmarkkinatukeen
Yrittäjälle voidaan maksaa työmarkkinatukea, jos yrityksessä työskentely on päättynyt tai yrittäjätulot ovat koronaepidemian vuoksi vähentyneet alle 1089,67 euroon kuukaudessa. Yritystoimintaa ei tarvitse lakkauttaa saadakseen työmarkkinatukea. Yrittäjätuloa voi saada myös työmarkkinatuen ohessa, jolloin yrittäjätulo pienentää työmarkkinatuen määrää asteittain. Yrittäjälle maksettava työmarkkinatuki on enintään 33,66 €/pv, ja siitä maksetaan veroa. Työnhakijaksi ilmoittautuneet voivat saada työmarkkinatukea ilmoittautumispäivästä lähtien, mikäli edellytykset työmarkkinatuen saamiselle täyttyvät. Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020 – 31.12.2020.
Ravitsemisyritysten väliaikaiset tuet ja hyvitykset
Ravitsemisliiketoimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä voimakkaasti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi 4.4. – 31.5.2020 väliseksi ajaksi. Eduskunta edellytti rajoitukset hyväksyessään kohtuullisten kustannusten kompensointia ja toimia, joilla lievennetään rajoitusten vaikutuksia. Ravintolatuki koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta, tuesta uudelleentyöllistämiseen ja hyvityksestä toiminnan rajoittamisesta. Yrityksen on mahdollisuus hakea kumpaakin kompensaatiota. Ravintolatoiminnan rajoittamisesta maksettavan hyvityksen hakuaika on päättynyt 31.8.2020, mutta uudelleentyöllistämisen tuen hakeminen on avoinna vielä lokakuun loppuun saakka.
Tuki uudelleentyöllistämiseen on tukea valmiuteen ja kykyyn työllistää työntekijöitä koronaepidemiaa edeltänyttä tilannetta vastaavalle tasolle toiminnan käynnistyttyä kevään rajoitusajan jälkeen. Tukea voidaan kohdentaa myös henkilöstöpalvelu-yritysten kautta vuokratyönä tai alihankintana hankitun työn maksamiseen. Tuen määrä on 1.000 € työntekijää kohti edellyttäen, että yritys on maksanut rajoitusvelvoitteen päättymisen jälkeen palkkaa kolmen kuukauden ajalta vähintään 2 500 €. Yksittäiselle yritykselle tai konsernille myönnettävän tuen enimmäismäärä on 800 000 €.
Business Finland tarjoaa pitkäjänteiseen tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan lainamuotoista rahoitusta vähintään kuusi henkilöä työllistäville pk- ja midcap-yrityksille sekä merkittävää liiketoimintaa tekeville säätiöille ja yhdistyksille, jotka etsivät kehittämisen avulla keinoja liiketoimintansa koronan aiheuttaman häiriötilanteen ratkaisemiseen ja uuden kilpailuedun luomiseen. Lainaa voi hakea kehitysprojektiin, jonka koko on vähintään 150.000 euroa. Business Finlandin myöntämän lainan osuus on pääsääntöisesti 70 % projektin hyväksytyistä kustannuksista. Laina-aika on pääsääntöisesti 7–10 vuotta. Lainan suuruus on 100 000 – 500 000 euroa. Tilapäistä TKI-lainarahoitusta voi hakea 31.10.2020 mennessä.
Tesin vakautusrahoitus keskisuurille yrityksille koronatilanteessa
Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi käynnisti 14.4.2020 uuden rahoitusohjelman keskisuurille yrityksille. Valtio suuntaa ohjelmaan 150 milj. €. Tesi rahoittaa ensisijaisesti keskisuuria yrityksiä, joilla on merkittävää työllisyysvaikutusta ja liikevaihtoa Suomessa, liikevaihto vähintään 10 milj. € vuonna 2019 ja henkilöstö Suomessa yli 50 työntekijää. Rahoituksen saamisen ehtona on, että liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen koronakriisiä ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa. Tesin sijoitukset ovat kooltaan 1 – 10 milj. €.
Tesin Venture Bridge ‑siltarahoitusohjelma
Tesi sijoittaa Venture Bridge ‑ohjelmasta kansainvälistä kasvua hakeviin teknologiayrityksiin, jotka ovat jo aiemmin keränneet vähintään siemenrahoituskierroksen venture capital ‑sijoittajilta ja joutuneet koronakriisin seurauksena lykkäämään seuraavan vaiheen ulkopuolista sijoituskierrosta. Sijoitukset tehdään yhdessä ja samoin ehdoin ammattimaisten venture capital ‑sijoittajien kanssa. Sijoitukset toteutetaan vaihtovelkakirjalainana, joka konvertoidaan yhtiön osakkeiksi seuraavan sijoituskierroksen yhteydessä. Näin sijoitukset saadaan toteutettua osakesijoituksia nopeammassa aikataulussa. Tesin sijoitukset ohjelmasta ovat kooltaan 0,25 – 2 milj. €, ja tämän lisäksi yksityiset sijoittajat sijoittavat kohdeyritykseen ainakin saman verran pääomaa. Venture Bridge ‑ohjelma käynnistettiin 17.6.2020.
Määräaikainen kustannustuki
Määräaikaisen kustannustuen hakuaika päättyi 30.8.2020 ja se suunnattiin kaikkein eniten koronasta kärsiviin yrityksiin. Kustannustukea sai, jos yrityksen liikevaihto oli pudonnut koronakriisin takia vähintään 30 prosenttia. Lisäksi yrityksen koko toimialan myynnin tuli olla pudonnut vähintään 10 prosenttia.
Uutta kustannustukea valmistellaan parhaillaan käyttöön siten, että se kattaisi kaikki toimialat. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan pykäliä ja valtiovarainministeriö laskelmia. Alustavien arvioiden mukaan esitys kustannustuen uudelleen käyttöönotosta olisi mahdollisesti marraskuun puoleen väliin mennessä valmis annettavaksi eduskunnan käsittelyyn, jolloin laki olisi voimassa mahdollisesti marras-joulukuun vaihteessa.
Finnveran palveluja koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa
Finnvera suosittelee yrityksiä toimimaan seuraavasti:
- Ota yhteys omaan pankkiisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
- Finnvera ja pankit joustavat maksujärjestelyissä, ja niistä kannattaa sopia oman pankinkanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
- Finnvera mahdollistaa pankin myöntämän käyttöpääoman takauksella.
Finnvera alensi ja yksinkertaisti koronatilanteen käyttöpääomarahoituksessa käytettävien takaustensa hinnoittelua takautuvasti maaliskuun alusta lähtien. Alkutakauksen, pk-takauksen ja Finnvera-takauksen vuosittainen takausprovisio on enintään 1,75 %. Alkutakauksen ja pk-takauksen toimitusmaksu on 0,1 % takauksen määrästä.
Alkutakaus on tarkoitettu enintään 3 vuotta toimineille yrityksille. Alkutakauksen määrä on 10 000 – 80 000 €, Finnveran takausosuus enintään 80 %.
Pk-takaus on suunnattu yli 3 vuotta toimineille yrityksille. Takauksen määrä on 10.000 – 120.000 €, Finnveran takausosuus 80 %.
Finnvera-takauksessa on kevennetyt ehdot ja nopeutettu fast-track ‑menettely, joka koskee pankin myöntämää
150 000 – 1 milj € suuruista käyttöpääomalainaa, jossa Finnveran takausosuus 80 %, ja vakuusvaatimuksesta on luovuttu. Finnveran takausosuus voi olla jopa 90 %, jos rahoituksen järjestyminen sitä edellyttää.
Finnveran käyttöpääomalaina koronakriisin aiheuttamiin rahoitustarpeisiin
Yritys voi hakea tietyin ehdoin käyttöpääomalainaa myös suoraan Finnverasta, jos rahoitus pankin kanssa ei muuten järjesty. Lainan määrä voi olla 50 000 – 300 000 euroa. Lainaa ei voi käyttää rahoittajan olemassa olevien saatavien poismaksamiseen. Yrityksen oma pääoma ei saa olla negatiivinen viimeisessä virallisessa tilinpäätöksessä eikä yrityksen luottotiedoissa saa olla maksuhäiriöitä. Liiketoiminnan on täytynyt olla kannattavaa ennen koronakriisiä, ja yrityksellä on oltava riittävä velanhoitokyky.
Finnveran viennin rahoitus koronan aiheuttamassa tilanteessa
Koronan aiheuttamassa tilanteessa Finnvera voi myöntää lyhyen riskiajan, alle kahden vuoden vientitakuita markkinakelpoisiin maihin 31.12.2020 saakka. Yksityiset luottovakuuttajat ovat yhä ensisijainen vakuutussuojan tarjoaja, ja Finnveran tehtävä on täydentää markkinaa.
Finnveran koronarahoitus suuryrityksille
Finnvera voi taata rahoitusta myös suuryrityksille koronan aiheuttamassa tilanteessa. Takaus voi olla enintään 80 % ja vastuiden kokonaismäärä enintään 30 milj. € kuitenkin siten, että Finnverasta ei tule päärahoittajaa. Suuret hankkeet käsitellään tapauskohtaisesti.
Maaseudun yritysten ja maatalouden väliaikaiset tuet koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin
Maaseudun yritysten väliaikainen tuki
Tuki on tarkoitettu maatilojen yhteydessä harjoitettavaan yritystoimintaan sekä alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita. Tukea voi saada 5 000 – 10 000 € (enintään 80 % esitetyistä menoista) ja tukea voi käyttää yrityksen toiminnan jatkumisen turvaaviin, välttämättömiin menoihin, kuten henkilöstö‑, kiinteistö- ja vuokrakuluihin. Menot ovat hyväksyttäviä enintään 6 kk pituiselta ajanjaksolta, joka on alkanut aikaisintaan 16.3.2020. Tukea voi hakea vuoden 2020 loppuun saakka.
Alkutuotannon väliaikainen tuki
Tuki on tarkoitettu alkutuotannon alalla toimiville, koronakriisistä suoraan kärsiville yrityksille. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset erikoistuneet maatilat, porotilat ja puutarhatilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai merkittävästi pienentynyt koronakriisin vuoksi. Tukea voi saada 5 000–10 000 € (enintään 80 % esitetyistä menoista). Menot ovat hyväksyttäviä enintään 6 kk pituiselta ajanjaksolta, joka on alkanut aikaisintaan 16.3.2020. Tukea voi hakea vuoden 2020 loppuun saakka.
Kalatalouden väliaikainen tuki
Tukea voivat hakea kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan yritykset, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt epidemian vuoksi. Avustusta voidaan myöntää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin menoihin, kuten palkka- ja vuokrakuluihin. Tukea voi saada 3 000 – 10000 € (enintään 80 % esitetyistä menoista). Tukea voidaan myöntää aikaisintaan 19.3.2020 alkaneelle, enintään kuuden kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Tukea voi hakea vuoden 2020 loppuun saakka.
Rahoituslähteitä yritystoiminnan eri vaiheisiin – yrityksen perustamiseen, käynnistämiseen ja uudistamiseen
Starttiraha (TE-palvelut)
Starttiraha on tarkoitettu työttömälle työnhakijalle tai kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Ehtoina mm. päätoimisuus, kannattavuus ja valmiudet. Tuki 33,66 €/pv (max. 5 pv/vko 6 – 18 kk ajan). Koronapandemian vuoksi starttirahan enimmäiskestoa on pidennetty väliaikaisesti siten, että starttirahaa voidaan myöntää yhteensä enintään 18 kuukauden ajalle. Muutos on voimassa 31.12.2021 asti.
Perustamistuki (ELY-keskus ja Leader-ryhmät)
Uuden yrityksen perustamiseen tai toimivan yrityksen uudistamiseen 5 000 – 35 000 €, vaatimuksena mm. liiketoimintasuunnitelma.
Nuoret, innovatiiviset yritykset, NIY (Business Finland)
Alle 5‑vuotiaille, nopeaan kansainväliseen kasvuun tähtääville startup-yrityksille kv-liiketoiminnan kehittämiseen. Avustus max. 500 000 €, laina max. 750 000 € (max. 75 % kuluista) kolmessa jaksossa.
Pääomasijoitus (Business Finland Venture Capital Oy)
Rahoitus kanavoidaan alkaviin yrityksiin useiden pääomarahastojen kautta. Ennen hakemuksen jättämistä oltava yhteydessä rahoittajaan rahastoidean tunnustelua varten.
Kehittämiseen, investointeihin, tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan
Kehittämisavustus (ELY-keskus)
Kehittämisavustus suunnataan pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin, kun yritys aloittaa toimintansa, haluaa panostaa merkittävästi uudistumiseen, tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen, tai pyrkii kasvamaan tai kansainvälistymään. Tuki max. 50 %.
Yritysten kehittämispalvelut (ELY-keskus)
Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Nykytila-analyysi- ja kehittämissuunnitelmapalvelut (220€/pv) ja konsultointi-palvelut (300€/pv). Valtion tuki analyysi-palveluun on 80 % ja konsultointi-palveluun 75 %. Koulutusohjelmat; kasvuun johtaminen, talouden ja tuottavuuden johtaminen, markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen (70 % tuki koulutuksiin).
Investointituki (ELY-keskus ja Leader-ryhmät)
Investointituki tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen, koneiden ja muun käyttöomaisuuden hankintaan, aineettomiin investointeihin, kuten ohjelmistojen, patenttien ja valmistusoikeuksien hankintaan (tukitasot vaihtelevat toimialan ja tukivyöhykkeen mukaan 20 – 40 %). Investoinnin toteutettavuustutkimus (tuki 40 – 50 %).
Yritysten yhteistyöhankkeet (ELY-keskus ja Leader-ryhmät)
Kehittämishanke, jonka kaksi tai useampi toimija toteuttaa yhdessä, esim. tuotteiden, tuoteperheiden, palveluiden, prosessien, toimitusketjujen ja tuotannon kehittämiseen, testaukseen ja pilotointiin. Tuki 60 – 80 %. Tukea myös yhteiskoulutuksille.
Energiatuki (Business Finland)
Energiansäästön, vähähiilisyyden ja uusiutuvan energian edistämiseen. Selvityshankkeiden tuki 40 – 50 %. Investointihankkeiden tuki 10 – 40 %.
Materiaalikatselmus (Business Finland)
Materiaalikatselmuksen avulla yritys voi selvittää, paljonko yrityksen toiminnassa syntyy hävikkiä, mikä on hävikin hinta ja miten sitä voidaan vähentää. Materiaalitehokas toiminta parantaa kilpailukykyä, pienentää hiilijalanjälkeä ja on konkreettinen vastuullisuustoimenpide. Avustus max. 15 000 € (tuki 50 %).
Innovaatioseteli (Business Finland)
Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi kansainvälistä kasvupotentiaalia omaava tuote- tai palveluidea ja jonka eteenpäinviemiseksi yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista. Avustus max. 4 000 € + alv, yrityksen omarahoitusosuus 1 000 € + alv.
Into-rahoitus startup- ja pk-yrityksille (Business Finland)
Into-rahoituksen avulla yritys voi ostaa asiantuntijapalveluja vahvistamaan innovaatiotoimintaa, hankkia teollisoikeuksia (IPR) tai palkata väliaikaisesti asiantuntijan tutkimusorganisaatiosta tai suuresta yrityksestä. Avustus 15 000 – 200 000 € (tuki 50 %).
Tutkimus, kehitys, pilotointirahoitus pk- ja midcapyrityksille (Business Finland)
Tuotteen, palvelun, tuotantomenetelmän tai liiketoimintamallin kehittämiseen ja testaamiseen. Laina kehittämiseen ja pilotointiin max. 50 %, maksuaika 7 – 10 vuotta. Avustus uuden tiedon ja osaamisen synnyttämiseen 40–65 %.
Tutkimus, kehitys, pilotointi suurille yrityksille (Business Finland)
Business Finland rahoittaa suurten yritysten haastavia tutkimus- ja kehitysprojekteja, joilla on vaikutuksia yrityksen oman kilpailuedun lisäksi yrityksen verkostoihin kuuluvien pk-yritysten osaamisen ja viennin kehitykseen. Laina kehittämiseen ja pilotointiin max. 50 %, maksuaika 7 – 10 vuotta. Avustus tutkimukseen ja uuden tiedon ja osaamisen synnyttämiseen enintään 40 %.
Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö
Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeisiin, yhteisen tutkimusidean kehittämiseen ja toteuttamiseen. Vähintään 2 yritystä, optimi 5–7 osallistujaa.
Kansainvälistymiseen ja vientiin
Tempo-rahoitus startup‑, pk- ja midcapyrityksille (Business Finland)
Tempo-rahoituksen avulla yritys voi eri tavoin parantaa valmiuksiaan kansainväliseen kasvuun, testata esimerkiksi liiketoimintakonseptin toimivuutta, koemarkkinoida, hankkia palautetta potentiaalisilta asiakkailta ja kartoittaa kysyntää uusilla kansainvälisillä markkinoilla. Edellytyksenä rahoituksen saamiselle on mm. osaava tiimi, uskottava rahoitus ja kasvuvisio. Avustus max. 50 000 € (tuki 75 %)
Talent Explorer ‑rahoituspalvelu pk- ja midcap-yrityksille (Business Finland)
Talent Explorer ‑rahoitus on tarkoitettu yrityksille, jotka etsivät tuotteelleen, palvelulleen tai liiketoimintamallilleen uusia markkinoita ulkomailta palkkaamalla asiantuntijan. Asiantuntijalla pitää olla hyvä kohdemarkkinan tuntemus, osoituksena tästä esim. kulttuurin tuntemus, kielitaito ja kohdemarkkinaverkostot. Avustus max. 20 000 € (tuki max. 50 %). Hyväksyttäviä kustannuksia ovat palkattavan henkilön palkkakustannukset sivukuluineen sekä mahdolliset matkakulut ensimmäisten 6 – 12 kuukauden ajalta.
Market Explorer ‑rahoituspalvelu pk- ja midcap-yrityksille (Business Finland)
Market Explorer ‑rahoituksen avulla yritys voi ostaa uutta tietoa ja osaamista ja selvittää uutta potentiaalista vientimarkkinaa nykyiselle tuotteelle, palvelulle tai liiketoimintamallille. Rahoitus on tarkoitettu ainoastaan ostettujen asiantuntijapalveluiden kustannuksiin. Avustus 5 000 – 10 000 € (tuki 50 %).
Group Explorer (Business Finland)
Group Explorer ‑rahoitus on tarkoitettu yritysryhmille (4–10 yritystä) yhteisten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen kv-markkinoilla. Avustus 2 500 – 20 000 €/yritys (tuki 40 – 50 %).
Vihreän kasvun ja kestävän kehityksen hankkeiden esitutkimukset (Nopef)
Nopef tarjoaa rahoitusta, jonka avulla pohjoismaiset yritykset voivat suunnitella, kehittää ja toteuttaa innovatiivisia ympäristö- ja ilmastoratkaisuja koskevia kaupallisia malli- ja pilottihankkeita kansainvälisillä markkinoilla EU- ja Efta-maiden ulkopuolella. Laina max. 50 000 € (max. 40 %). Tulosten perusteella muutetaan 50 – 100 % tueksi.
Liikekumppanuustuki (Finnpartnership)
Finnvera myöntää avustusta kehitysmaihin suuntautuvien, pitkäaikaiseen liiketoimintaan ja ‑kumppanuuteen tähtäävien hankkeiden suunnittelu‑, kehitys‑, koulutus- ja pilotointivaiheisiin. Avustus 30 – 85 %.
Investointirahoitus (Finnfund)
Finnfund myöntää kehitysmaissa toimiville yrityksille pääomaa, välirahoitusta ja lainaa. Kriteerinä mm. taloudellinen kannattavuus, vastuullisuus ja kehitysvaikutukset.
Finnveran rahoituspalvelut kansainvälistymiseen ja vientiin
Finnvera tarjoaa monipuolisia palveluja ja rahoitusta yritystoiminnan kansainvälistymiseen, vientiin ja viennin riskeiltä suojautumiseen; mm. erilaisia lainoja, takauksia ja vientitakuita.
EIC Accelerator, pk-rahoitusinstrumentti (EU-rahoitus)
EIC Accelerator ‑rahoitusinstrumentti on suunnattu voimakasta kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille, joiden innovaatiolla on korkea markkina- ja kasvupotentiaali. Rahoitus on tarkoitettu uusien, innovatiivisten tuotteiden tai ratkaisujen kaupallistamisen valmisteluun.
Avustus 0,5 – 2,5 milj. € (70 % budjetista), jolla toteutetaan kansainvälistä liiketoimintasuunnitelmaa: pilotointia, demonstrointia, skaalautuvuuden rakentamista. Optiona avustuksen kylkeen haettavaa pääomaa yritys voi käyttää esimerkiksi innovaation kaupallistamisvaiheen toimiin.
EU:n eri rahoitusohjelmat tarjoavat yrityksille lukuisia eri mahdollisuuksia kehittää omaa liiketoimintaansa yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteisprojektien kautta. Vaatimuksena yleensä vähintään kolme kumppania kolmesta eri EU-maasta. Tutustu myös Enterprise Europe Networkin kokoamaan EU-rahoitusoppaaseen.