ASIANTUNTIJA-ARTIKKELIT eJäsenkirje 4.4.2019
Yksityishenkilön veroilmoitus ja verotus verovuodelta 2018
Luonnollisen henkilön verotustietojen ilmoittaminen muuttuu. Esitäytettyä veroilmoitusta ei enää lähetetä korjattuna vaan käytetään erillisiä lomakkeita tai ilmoitus tehdään sähköisesti. Verotus tulee päättymään verovelvolliskohtaisesti eri aikaan mahdollisimman nopeasti verotuksen toimittamisen jälkeen.
Esitäytetty veroilmoitus
Verohallinto lähettää esitäytetyn veroilmoituksen maalis-huhtikuun aikana. Esitäytetty veroilmoitus toimitetaan verovelvollisille OmaVero-palveluun ja paperisena versiona. Jos käyttöön on otettu sähköinen viranomaisasiointi Suomi.fi-palvelussa, esitäytetty ilmoitus toimitetaan ainoastaan sähköisesti. Useimmille henkilölle esitäytetyn veroilmoituksen mukana tulee myös verotuspäätös sekä mahdollisen jäännösveron tilisiirtolomakkeet.
Esitäytetty veroilmoitus ei ole enää täytettävä lomake vaan luettelo verotustiedoista, jotka verohallinnolla on ollut tiedossa. Esitäytetyllä ilmoituksella olevat verotiedot on tarkistettava. Jos tiedot ovat oikein eikä ole mitään muita veronalaisia tuloja, vähennyksiä, varoja, velkoja tai muita verotukseen vaikuttavia tietoja, veroilmoitusta ei tarvitse palauttaa.
Mikäli esitäytetyssä veroilmoituksessa on puutteita tai virheitä, verovelvollisen on annettava veroilmoitus puuttuvista tai virheellisistä tiedoista. Veroilmoituksen antamispäivä näkyy esitäytetyllä veroilmoituksella. Se on joko 7.5., 14.5. tai 21.5. Esitäytettyä veroilmoituslomaketta ei enää palauteta verohallintoon. Veroilmoituksen tietoja korjataan sähköisesti OmaVero-palvelussa tai tiedot ilmoitetaan kunkin tiedon ilmoittamiseen tarkoitetulla erillisellä lomakkeella. Lomakkeet löytyvät vero.fi-sivulta. Jos esimerkiksi haluamme vähentää asunnon ja työpaikan välisiä matkoja, on täytettävä lomake 1A. Jos ilmoituksen antaa paperisena, sen on oltava verohallinnossa jo määräpäivänä eli postileiman päiväys ei enää riitä.
Esitäytetyllä veroilmoituksella näkyy veronpalautuksen tai jäännösveron määrä ja maksupäivä. Useimmille verovelvollisille esitäytetyn ilmoituksen mukana tulee myös verotuspäätös, jossa näkyy verotuksen päättymisen päivänmäärä. Jos esitäytetyn veroilmoituksen tietoja korjataan tai ilmoitetaan uusia tietoja, verohallinto lähettää uuden verotuspäätöksen, jossa kerrotaan uudesta verotuksen päättymispäivästä. Veronpalautuksen tai jäännösveron maksupäivät luonnollisesti siirtyvät myös eteenpäin. Ellei verohallinnolla ole vielä kaikkia verotustietoja olemassa, esitäytetyn veroilmoituksen mukana tulee alustava verotuslaskelma. Siinä ei vielä mainita verotuksen päättymisestä.
Verovelvolliskohtainen verotuksen päättyminen
Saadussa verotuspäätöksessä näkyy verotuksen päättymispäivä. Kyseiseen päättymispäivään saakka voidaan veroilmoitusta korjata tai antaa lisätietoja. Uusien tai korjattujen tietojen vuoksi verohallinto lähettää uuden verotuspäätöksen, jossa on mainittu uusi verotuksen päättymispäivä. Verotus päättyy kuitenkin viimeistään lokakuun lopussa.
Verotuksen nykyistä aikaisempi päättyminen aikaansaa jäännösveron tai veronpalautuksen maksupäivän aikaistumisen. Verotuksen muutoksenhakuaika alkaa myös aikaisemmin tämän muutoksen seurauksena.
Täydentävä verotuspäätös
Verotuksen päätyttyä verotukseen haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella oikaisulautakunnalta, kuten tälläkin hetkellä tapahtuu. Jos oikaisuvaatimus koskee sellaista tuloa, vähennystä tai muuta tietoa, jota ei ole aikaisemmin sen vuoden verotuksessa ilmoitettu eli verotuspäätöksessä eivät nämä tiedot ole olleet mukana, Verohallinto antaa tässä tilanteessa ratkaisun ja asia ei etene oikaisulautakuntaan. Verohallinto tekee tässä uudessa menettelyssä aina sen ensiasteen asiaratkaisun eli verotuspäätöksen. Verohallinnon päätöksen jälkeen voidaan sitten tehdä oikaisuvaatimus oikaisulautakuntaan.
Jukka Koivumäki
veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari
Vuosilomalain muutos 1.4.2019 – vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät
Eduskunta on hyväksynyt vuosilomalain muutokset ja ne tulevat voimaan 1.4.2019. Niitä sovelletaan 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuteen, mutta ne voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi lomakorvauksen laskennassa jo vuonna 2019.
Muutosten myötä työntekijälle tulee oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin siltä osin, kuin työntekijän täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi (VLL 7 a §).
Työntekijä voi siten saada lisävapaapäiviä, jos hän ei ole ansainnut vuosilomaa vähintään neljää viikkoa lomanmääräytymisvuoden aikana ja syy siihen on sairauspoissaolo tai lääkinnällinen kuntoutus.
Jos työntekijä jo työssäoloajan tai työssäoloon rinnastettavan ajan perusteella on kuitenkin ansainnut vuosilomaa vähintään 24 päivää täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, säännöstä ei ole tarpeen soveltaa. Merkitystä ei ole sillä, onko 24 päivää ansaittu vuosilomalain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella.
Jos työsuhde on päättynyt kesken lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on pykälän mukaan oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan 24:llä.
Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.
Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai ‑tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Tällaisen työskentelyjakson jälkeen 12 kuukauden laskeminen alkaa uudelleen sen jälkeen alkavan sairaus- tai kuntoutuspoissaolon johdosta.
Yhdenjaksoisuuden määrittelyssä merkityksellistä on työkyvyttömyyden keskeytyksetön jatkuminen, ei diagnoosi. Vuosiloman sijoittaminen päällekkäin sairausloman kanssa ei katkaise sairausjakson yhdenjaksoisuutta, ei myöskään osasairauspäiväraha tai sairausloman kanssa päällekkäinen perhevapaa.
Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.
Korvaus ei siis ole vuosilomapalkkaa, eikä siitä makseta työehtosopimuksen mukaista lomarahaa, jollei toisin ole sovittu. Korvauksen perusteena on lisävapaapäivien pitämisen alkamishetken mukainen palkka. Korvauksessa otetaan huomioon palkanosat, jotka liittyvät luonnostaan työntekijälle työsopimuksen nojalla kuuluvien työtehtävien suorittamiseen, työntekijän ammatilliseen ja henkilökohtaiseen asemaan liittyvät kokonaispalkan osat, kuten esimiesasemaan, palvelusajan pituuteen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät lisät sekä luontoisedut.
Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosiloma.
Lisävapaapäiviä kuluu siis lähtökohtaisesti kuusi päivää viikossa ja niitä on oikeus siirtää sopimalla ja ne on oikeus siirtää työkyvyttömyyden johdosta kuten vuosiloma. Lisävapaapäivät on työnantajan määrääminä annettava siten, että yhteensä 24 päivää niistä sijoittuu lomakaudelle ja vähintään yksi jakso on 12 arkipäivän pituinen.
Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa eivätkä työssäolonveroista aikaa.
Niiden ajalta ei siis kerry uutta vuosilomaa. Koska vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa, on vuosilomat ja lisävapaapäivät pidettävä erillään vuosilomakirjanpidossa.
Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisajankohtaa muutetaan
Kesä- ja talviloma on jatkossa annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden päättymiseen mennessä, jollei kesälomaa voida antaa lomakaudella. Kesälomaa ei siis enää voida korvata lomakorvauksella sen kalenterivuoden lopussa, jolle lomakausi sijoittuu. Tämä koskee myös lisävapaapäiviä.
Kirsi Parnila
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari