Etelä-Karjalan kauppakamari

Lappeenranta, Finland

  • Ajan­koh­tais­ta
  • Toi­min­ta
    • Toi­­min­­ta- ja vaikuttamissuunnitelma
    • Sään­nöt
    • Hal­li­tus
    • Valio­kun­nat
      • Ansio­merk­ki­va­lio­kun­ta
      • Kau­pan ja pal­ve­lua­lan valiokunta
      • Mat­kai­lu­va­lio­kun­ta
      • Kou­­lu­­tus- ja osaamisvaliokunta
      • Logis­­tiik­­ka- ja teollisuusvaliokunta
    • Twit­te­ris­tä
    • Digi­jul­kai­sut
    • Kat­sauk­set
    • Arkis­toi­dut tiedotteet
  • Jäse­nek­si
    • Mik­si jäse­nyys kannattaa?
    • Liit­ty­mis­lo­ma­ke
    • Jäsen­mak­su­tau­luk­ko
    • Jäsen­kir­je
    • Jäse­net
    • Jäsen­tun­nus
  • HHJ-kurs­­sit
  • Kou­lu­tus
  • Pal­ve­lut
    • Mak­su­ton neuvontapalvelu
    • Ulko­maan­kau­pan asiakirjat
    • Ansio­mer­kit
    • Tava­ran­tar­kas­tus
    • Väli­mies­me­net­te­ly
  • Yhteys­tie­dot
    • Palau­te
  • Ilmoit­tau­tu­mi­nen
  • English/Svenska/Deutsch
Etelä-Karjalan kauppakamari > tiedotus > Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 4.4.2019

Julkaistu: 2.4.2019

Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 4.4.2019

ASIAN­TUN­TI­JA-ARTIK­KE­LIT eJä­sen­kir­je 4.4.2019

Yksi­tyis­hen­ki­lön veroil­moi­tus ja vero­tus vero­vuo­del­ta 2018

Luon­nol­li­sen hen­ki­lön vero­tus­tie­to­jen ilmoit­ta­mi­nen muut­tuu. Esi­täy­tet­tyä veroil­moi­tus­ta ei enää lähe­te­tä kor­jat­tu­na vaan käy­te­tään eril­li­siä lomak­kei­ta tai ilmoi­tus teh­dään säh­köi­ses­ti. Vero­tus tulee päät­ty­mään vero­vel­vol­lis­koh­tai­ses­ti eri aikaan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti vero­tuk­sen toi­mit­ta­mi­sen jälkeen.

Esi­täy­tet­ty veroilmoitus

Vero­hal­lin­to lähet­tää esi­täy­te­tyn veroil­moi­tuk­sen maa­lis-huh­ti­kuun aika­na. Esi­täy­tet­ty veroil­moi­tus toi­mi­te­taan vero­vel­vol­li­sil­le Oma­Ve­ro-pal­ve­luun ja pape­ri­se­na ver­sio­na.  Jos käyt­töön on otet­tu säh­köi­nen viran­omai­s­asioin­ti Suomi.fi-palvelussa, esi­täy­tet­ty ilmoi­tus toi­mi­te­taan ainoas­taan säh­köi­ses­ti. Useim­mil­le hen­ki­löl­le esi­täy­te­tyn veroil­moi­tuk­sen muka­na tulee myös vero­tus­pää­tös sekä mah­dol­li­sen jään­nös­ve­ron tilisiirtolomakkeet.

Esi­täy­tet­ty veroil­moi­tus ei ole enää täy­tet­tä­vä loma­ke vaan luet­te­lo vero­tus­tie­dois­ta, jot­ka vero­hal­lin­nol­la on ollut tie­dos­sa. Esi­täy­te­tyl­lä ilmoi­tuk­sel­la ole­vat vero­tie­dot on tar­kis­tet­ta­va. Jos tie­dot ovat oikein eikä ole mitään mui­ta vero­na­lai­sia tulo­ja, vähen­nyk­siä, varo­ja, vel­ko­ja tai mui­ta vero­tuk­seen vai­kut­ta­via tie­to­ja, veroil­moi­tus­ta ei tar­vit­se palauttaa.

Mikä­li esi­täy­te­tys­sä veroil­moi­tuk­ses­sa on puut­tei­ta tai vir­hei­tä, vero­vel­vol­li­sen on annet­ta­va veroil­moi­tus puut­tu­vis­ta tai vir­heel­li­sis­tä tie­dois­ta. Veroil­moi­tuk­sen anta­mis­päi­vä näkyy esi­täy­te­tyl­lä veroil­moi­tuk­sel­la. Se on joko 7.5., 14.5. tai 21.5. Esi­täy­tet­tyä veroil­moi­tus­lo­ma­ket­ta ei enää palau­te­ta vero­hal­lin­toon. Veroil­moi­tuk­sen tie­to­ja kor­ja­taan säh­köi­ses­ti Oma­Ve­ro-pal­ve­lus­sa tai tie­dot ilmoi­te­taan kun­kin tie­don ilmoit­ta­mi­seen tar­koi­te­tul­la eril­li­sel­lä lomak­keel­la. Lomak­keet löy­ty­vät vero.fi-sivulta. Jos esi­mer­kik­si haluam­me vähen­tää asun­non ja työ­pai­kan väli­siä mat­ko­ja, on täy­tet­tä­vä loma­ke 1A. Jos ilmoi­tuk­sen antaa pape­ri­se­na, sen on olta­va vero­hal­lin­nos­sa jo mää­rä­päi­vä­nä eli pos­ti­lei­man päi­väys ei enää riitä.

Esi­täy­te­tyl­lä veroil­moi­tuk­sel­la näkyy veron­pa­lau­tuk­sen tai jään­nös­ve­ron mää­rä ja mak­su­päi­vä. Useim­mil­le vero­vel­vol­li­sil­le esi­täy­te­tyn ilmoi­tuk­sen muka­na tulee myös vero­tus­pää­tös, jos­sa näkyy vero­tuk­sen päät­ty­mi­sen päi­vän­mää­rä. Jos esi­täy­te­tyn veroil­moi­tuk­sen tie­to­ja kor­ja­taan tai ilmoi­te­taan uusia tie­to­ja, vero­hal­lin­to lähet­tää uuden vero­tus­pää­tök­sen, jos­sa ker­ro­taan uudes­ta vero­tuk­sen päät­ty­mis­päi­väs­tä. Veron­pa­lau­tuk­sen tai jään­nös­ve­ron mak­su­päi­vät luon­nol­li­ses­ti siir­ty­vät myös eteen­päin. Ellei vero­hal­lin­nol­la ole vie­lä kaik­kia vero­tus­tie­to­ja ole­mas­sa, esi­täy­te­tyn veroil­moi­tuk­sen muka­na tulee alus­ta­va vero­tus­las­kel­ma. Sii­nä ei vie­lä mai­ni­ta vero­tuk­sen päättymisestä.

Vero­vel­vol­lis­koh­tai­nen vero­tuk­sen päättyminen

Saa­dus­sa vero­tus­pää­tök­ses­sä näkyy vero­tuk­sen päät­ty­mis­päi­vä. Kysei­seen päät­ty­mis­päi­vään saak­ka voi­daan veroil­moi­tus­ta kor­ja­ta tai antaa lisä­tie­to­ja. Uusien tai kor­jat­tu­jen tie­to­jen vuok­si vero­hal­lin­to lähet­tää uuden vero­tus­pää­tök­sen, jos­sa on mai­nit­tu uusi vero­tuk­sen päät­ty­mis­päi­vä. Vero­tus päät­tyy kui­ten­kin vii­meis­tään loka­kuun lopussa.

Vero­tuk­sen nykyis­tä aikai­sem­pi päät­ty­mi­nen aikaan­saa jään­nös­ve­ron tai veron­pa­lau­tuk­sen mak­su­päi­vän aikais­tu­mi­sen. Vero­tuk­sen muu­tok­sen­ha­kuai­ka alkaa myös aikai­sem­min tämän muu­tok­sen seurauksena.

Täy­den­tä­vä verotuspäätös

Vero­tuk­sen pää­tyt­tyä vero­tuk­seen hae­taan muu­tos­ta oikai­su­vaa­ti­muk­sel­la oikai­su­lau­ta­kun­nal­ta, kuten täl­lä­kin het­kel­lä tapah­tuu.  Jos oikai­su­vaa­ti­mus kos­kee sel­lais­ta tuloa, vähen­nys­tä tai muu­ta tie­toa, jota ei ole aikai­sem­min sen vuo­den vero­tuk­ses­sa ilmoi­tet­tu eli vero­tus­pää­tök­ses­sä eivät nämä tie­dot ole olleet muka­na, Vero­hal­lin­to antaa täs­sä tilan­tees­sa rat­kai­sun ja asia ei ete­ne oikai­su­lau­ta­kun­taan. Vero­hal­lin­to tekee täs­sä uudes­sa menet­te­lys­sä aina sen ensias­teen asia­rat­kai­sun eli vero­tus­pää­tök­sen. Vero­hal­lin­non pää­tök­sen jäl­keen voi­daan sit­ten teh­dä oikai­su­vaa­ti­mus oikaisulautakuntaan.

Juk­ka Koivumäki
veroasiantuntija
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Vuo­si­lo­ma­lain muu­tos 1.4.2019 – vuo­si­lo­maa täy­den­tä­vät lisävapaapäivät 

Edus­kun­ta on hyväk­sy­nyt vuo­si­lo­ma­lain muu­tok­set ja ne tule­vat voi­maan 1.4.2019. Nii­tä sovel­le­taan 1.4.2019 alka­van loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den loma­oi­keu­teen, mut­ta ne voi­vat kui­ten­kin tul­la sovel­let­ta­vik­si loma­kor­vauk­sen las­ken­nas­sa jo vuon­na 2019.

Muu­tos­ten myö­tä työn­te­ki­jäl­le tulee oikeus vuo­si­lo­maa täy­den­tä­viin lisä­va­paa­päi­viin sil­tä osin, kuin työn­te­ki­jän täy­del­tä loman­mää­räy­ty­mis­vuo­del­ta ansait­se­ma vuo­si­lo­ma alit­taa 24 päi­vää sai­rau­des­ta tai lää­kin­näl­li­ses­tä kun­tou­tuk­ses­ta joh­tu­van pois­sao­lon vuok­si (VLL 7 a §).

Työn­te­ki­jä voi siten saa­da lisä­va­paa­päi­viä, jos hän ei ole ansain­nut vuo­si­lo­maa vähin­tään nel­jää viik­koa loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aika­na ja syy sii­hen on sai­raus­pois­sao­lo tai lää­kin­näl­li­nen kuntoutus.

Jos työn­te­ki­jä jo työs­sä­oloa­jan tai työs­sä­oloon rin­nas­tet­ta­van ajan perus­teel­la on kui­ten­kin ansain­nut vuo­si­lo­maa vähin­tään 24 päi­vää täy­del­tä loman­mää­räy­ty­mis­vuo­del­ta, sään­nös­tä ei ole tar­peen sovel­taa. Mer­ki­tys­tä ei ole sil­lä, onko 24 päi­vää ansait­tu vuo­si­lo­ma­lain, työ­eh­to­so­pi­muk­sen tai työ­so­pi­muk­sen perusteella.

Jos työ­suh­de on päät­ty­nyt kes­ken loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den, työn­te­ki­jäl­lä on pykä­län mukaan oikeus sai­raus- tai kun­tou­tus­pois­sao­loai­kaa vas­taa­vaan osaan 24 päi­väs­tä. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että pois­sao­loai­kaan sijoit­tu­vien kalen­te­ri­päi­vien mää­rä jae­taan loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den kalen­te­ri­päi­vil­lä ja ker­ro­taan 24:llä.

Oikeut­ta lisä­va­paa­päi­viin ei ole enää sen jäl­keen, kun pois­sao­lo on yhden­jak­soi­ses­ti jat­ku­nut yli 12 kuukautta.

Pois­sao­lon yhden­jak­soi­suu­den kat­kai­se­vat pois­sao­lo­jak­so­jen väliin sijoit­tu­vat työs­sä­olo­päi­vät tai ‑tun­nit, jot­ka oikeut­ta­vat täy­teen loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­teen. Täl­lai­sen työs­ken­te­ly­jak­son jäl­keen 12 kuu­kau­den las­ke­mi­nen alkaa uudel­leen sen jäl­keen alka­van sai­raus- tai kun­tou­tus­pois­sao­lon johdosta.

Yhden­jak­soi­suu­den mää­rit­te­lys­sä mer­ki­tyk­sel­lis­tä on työ­ky­vyt­tö­myy­den kes­key­tyk­se­tön jat­ku­mi­nen, ei diag­noo­si. Vuo­si­lo­man sijoit­ta­mi­nen pääl­lek­käin sai­raus­lo­man kans­sa ei kat­kai­se sai­raus­jak­son yhden­jak­soi­suut­ta, ei myös­kään osa­sai­raus­päi­vä­ra­ha tai sai­raus­lo­man kans­sa pääl­lek­käi­nen perhevapaa.

Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus saa­da lisä­va­paa­päi­vil­tä sään­nön­mu­kais­ta tai kes­ki­mää­räis­tä palk­kaan­sa vas­taa­va korvaus. 

Kor­vaus ei siis ole vuo­si­lo­ma­palk­kaa, eikä sii­tä mak­se­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukais­ta loma­ra­haa, jol­lei toi­sin ole sovit­tu. Kor­vauk­sen perus­tee­na on lisä­va­paa­päi­vien pitä­mi­sen alka­mis­het­ken mukai­nen palk­ka. Kor­vauk­ses­sa ote­taan huo­mioon pal­kan­osat, jot­ka liit­ty­vät luon­nos­taan työn­te­ki­jäl­le työ­so­pi­muk­sen nojal­la kuu­lu­vien työ­teh­tä­vien suo­rit­ta­mi­seen, työn­te­ki­jän amma­til­li­seen ja hen­ki­lö­koh­tai­seen ase­maan liit­ty­vät koko­nais­pal­kan osat, kuten esi­mies­a­se­maan, pal­ve­lusa­jan pituu­teen ja amma­til­li­seen päte­vyy­teen liit­ty­vät lisät sekä luontoisedut.

Lisä­va­paa­päi­vät anne­taan samal­la taval­la kuin vuosiloma. 

Lisä­va­paa­päi­viä kuluu siis läh­tö­koh­tai­ses­ti kuusi päi­vää vii­kos­sa ja nii­tä on oikeus siir­tää sopi­mal­la ja ne on oikeus siir­tää työ­ky­vyt­tö­myy­den joh­dos­ta kuten vuo­si­lo­ma. Lisä­va­paa­päi­vät on työ­nan­ta­jan mää­rää­mi­nä annet­ta­va siten, että yhteen­sä 24 päi­vää niis­tä sijoit­tuu loma­kau­del­le ja vähin­tään yksi jak­so on 12 arki­päi­vän pituinen.

Vuo­si­lo­maa täy­den­tä­vät lisä­va­paa­päi­vät eivät ole vuo­si­lo­maa eivät­kä työs­sä­olon­ve­rois­ta aikaa.

Nii­den ajal­ta ei siis ker­ry uut­ta vuo­si­lo­maa. Kos­ka vuo­si­lo­maa täy­den­tä­vät lisä­va­paa­päi­vät eivät ole vuo­si­lo­maa, on vuo­si­lo­mat ja lisä­va­paa­päi­vät pidet­tä­vä eril­lään vuosilomakirjanpidossa.

Työ­ky­vyt­tö­myy­den vuok­si siir­re­tyn vuo­si­lo­man anta­mi­sa­jan­koh­taa muutetaan

Kesä- ja tal­vi­lo­ma on jat­kos­sa annet­ta­va vii­meis­tään loma­kaut­ta seu­raa­van kalen­te­ri­vuo­den päät­ty­mi­seen men­nes­sä, jol­lei kesä­lo­maa voi­da antaa loma­kau­del­la. Kesä­lo­maa ei siis enää voi­da kor­va­ta loma­kor­vauk­sel­la sen kalen­te­ri­vuo­den lopus­sa, jol­le loma­kausi sijoit­tuu. Tämä kos­kee myös lisävapaapäiviä.

Kir­si Parnila
lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

 

Nor­dic Busi­ness Forum 2019
Ohi­tus­kais­ta maa­il­mal­le 12.4.2019

Kategoriassa: tiedotus

Lue toi­min­nas­tam­me

Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2024

Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelma 2025

Keskuskauppakamarin ansiomerkit

Keskuskauppakamari
  • Email
  • Facebook
  • Flickr
  • LinkedIn
  • Phone
  • YouTube

: +358 40 351 8480
: ekarjala@kauppakamari.fi

© 2025 · Etelä-Karjalan kauppakamari · Raatimiehenkatu 20 A, 53100 Lappeenranta

rekisteriseloste · käyttöehdot · tietosuojaseloste · evästekäytännöt
Käytämme evästeitä sivuston käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Hyväksymällä tämän sivusto toimii kaikilla päätelaitteilla - vaakaan tai pystyyn. Klikkaamalla “OK”, sallit myös keksien käytön ja sivuston sujuvan toiminnan.OKEn hyväksyEvästekäytännöt