Etelä-Karjalan kauppakamari

Lappeenranta, Finland

  • Ajan­koh­tais­ta
  • Toi­min­ta
    • Toi­­min­­ta- ja vaikuttamissuunnitelma
    • Sään­nöt
    • Hal­li­tus
    • Valio­kun­nat
      • Ansio­merk­ki­va­lio­kun­ta
      • Kau­pan ja pal­ve­lua­lan valiokunta
      • Mat­kai­lu­va­lio­kun­ta
      • Kou­­lu­­tus- ja osaamisvaliokunta
      • Logis­­tiik­­ka- ja teollisuusvaliokunta
    • Twit­te­ris­tä
    • Digi­jul­kai­sut
    • Kat­sauk­set
    • Arkis­toi­dut tiedotteet
  • Jäse­nek­si
    • Mik­si jäse­nyys kannattaa?
    • Liit­ty­mis­lo­ma­ke
    • Jäsen­mak­su­tau­luk­ko
    • Jäsen­kir­je
    • Jäse­net
    • Jäsen­tun­nus
  • HHJ-kurs­­sit
  • Kou­lu­tus
  • Pal­ve­lut
    • Mak­su­ton neuvontapalvelu
    • Ulko­maan­kau­pan asiakirjat
    • Ansio­mer­kit
    • Tava­ran­tar­kas­tus
    • Väli­mies­me­net­te­ly
  • Yhteys­tie­dot
    • Palau­te
  • Ilmoit­tau­tu­mi­nen
  • English/Svenska/Deutsch
Etelä-Karjalan kauppakamari > tiedotus > Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 20.2.2019

Julkaistu: 18.2.2019

Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 20.2.2019

ASIAN­TUN­TI­JA-ARTIK­KE­LIT

eJä­sen­kir­je 20.2.2019

ARTIK­KE­LI 1:

REK­RY­TOIN­NIN KOH­DIS­TA­MI­NEN TIET­TYYN SUKUPUOLEEN

Työ­nan­ta­jal­la on läh­tö­koh­tai­ses­ti liik­keen­joh­to­val­taan­sa perus­tu­va oikeus vali­ta palk­kaa­man­sa hen­ki­lö. Tasa-arvo­lain syr­jin­nän kiel­lot rajoit­ta­vat kui­ten­kin työ­nan­ta­jan liikkeenjohtovaltaa.

Työ­nan­ta­jan tulee toi­mia siten, että avoin­na ole­viin teh­tä­viin hakeu­tui­si sekä nai­sia että mie­hiä. Lisäk­si työ­nan­ta­jan tulee edis­tää nais­ten ja mies­ten tas­a­puo­lis­ta sijoit­tu­mis­ta eri­lai­siin teh­tä­viin sekä luo­da heil­le yhtä­läi­set mah­dol­li­suu­det ural­la etenemiseen.

Tasa-arvo­lain syr­jin­nän kiellot

Syr­jin­tä suku­puo­len perus­teel­la on kiel­let­tyä. Tie­tyn suku­puo­len vaa­ti­mi­sel­le tiet­tyyn teh­tä­vään on olta­va perus­teet. Teh­tä­väl­le ase­tet­ta­vien vaa­ti­mus­ten pitää olla teh­tä­vän hoi­ta­mi­sen kan­nal­ta rele­vant­te­ja eikä ansioi­tu­neem­paa haki­jaa saa syr­jäyt­tää suku­puo­len perusteella.

Suku­puo­leen perus­tu­vaa syr­jin­tää eivät kui­ten­kaan ole toi­met tosia­sial­li­sen tasa-arvon edis­tä­mi­sek­si, joil­la pyri­tään tasa-arvo­lain tar­koi­tuk­sen toteut­ta­mi­seen. Asial­li­nen perus­te voi löy­tyä esi­mer­kik­si teh­tä­vän hen­ki­lö­koh­tai­suu­des­ta, esi­mer­kik­si hen­ki­lö­koh­tai­se­na avus­ta­ja­na toi­mi­mi­ses­sa voi­daan edel­lyt­tää avus­ta­jan ole­van samaa suku­puol­ta kuin avus­tet­ta­va. Tiet­ty­jen ammat­tien vaa­ti­muk­set voi­vat olla sel­lai­sia, että on perus­tel­tua edel­lyt­tää haki­jal­ta tiet­tyä suku­puol­ta, kuten esi­mer­kik­si haet­taes­sa mies­näyt­te­li­jää mies­roo­liin. Perus­tee­na voi olla myös tosia­sial­li­sen tasa-arvon edis­tä­mi­nen, jos­ta oli kyse jäl­jem­pä­nä käsi­tel­tä­väs­sä tasa-arvo­val­tuu­te­tun ratkaisussa.

Etu­kä­teen vah­vis­te­tut valin­ta­pe­rus­teet ja ansiovertailu

Tasa-arvo­lain mukaan työ­nan­ta­jan on aina teh­tä­vä ansio­ver­tai­lu, kun haki­joi­na on sekä mie­hiä että nai­sia. Ansioi­ta tulee tar­kas­tel­la suh­tees­sa työ­teh­tä­viin ja työ­nan­ta­jan etu­kä­teen vah­vis­ta­miin valin­ta­pe­rus­tei­siin. Ansio­ver­tai­lus­sa ote­taan huo­mioon haki­joi­den kou­lu­tus, aikai­sem­pi työ­ko­ke­mus ja sel­lai­set haki­jan omi­nai­suu­det, tie­dot ja tai­dot, jot­ka ovat eduk­si teh­tä­vien hoi­ta­mi­ses­sa. Tasa-arvo­val­tuu­te­tun mukaan sopi­vuus, sovel­tu­vuus, työ­ky­ky ja muut vas­taa­vat työn­ha­ki­jan arvion­va­rai­set hen­ki­lö­koh­tai­set omi­nai­suu­det eivät ole tasa-arvo­lain tar­koit­ta­mia ansioi­ta. Ne voi­vat kui­ten­kin olla työ­nan­ta­jan valin­ta­pe­rus­tee­na ja ne voi­daan ottaa huo­mioon mah­dol­li­se­na työ­nan­ta­jan oikeut­ta­mis­pe­rus­tee­na vali­ta teh­tä­vään vähem­män ansioi­tu­nut hakija.

Vakiin­tu­neen oikeus­käy­tän­nön (KKO 2005:24, KKO 1996:141) mukaan työ­nan­ta­jal­la on oikeus arvioi­da ja pai­not­taa haki­joi­den ansioi­ta taval­la, jon­ka työ­nan­ta­ja kat­soo par­hai­ten edis­tä­vän teh­tä­vän menes­tyk­sel­lis­tä hoi­ta­mis­ta. Kel­poi­suu­den täyt­tyes­sä ei esi­mer­kik­si kor­keam­paa kou­lu­tus­ta pide­tä vält­tä­mät­tä lisä­an­sio­na vaan huo­mio­ta voi­daan kiin­nit­tää kou­lu­tuk­sen sisäl­löl­li­seen sopi­vuu­teen haet­ta­va­na ole­van teh­tä­vän kan­nal­ta. Suu­ret­kaan erot pal­ve­lus­vuo­sien mää­räs­sä ei vält­tä­mät­tä mer­kit­se sitä, että kau­em­min työs­sä ollut­ta pidet­täi­siin ansioi­tu­neem­pa­na. Vas­ta huo­mat­ta­vil­la pal­ve­lus­vuo­sie­roil­la on kat­sot­tu oikeus­käy­tän­nös­sä ole­van merkitystä.

Pereh­ty­nei­syy­den hank­ki­mi­sek­si kul­loin­kin kysy­myk­ses­sä ole­vaan teh­tä­vään tar­vi­taan tie­tyn pitui­nen koke­mus. Riit­tä­väk­si kat­sot­ta­van koke­muk­sen mää­rä vaih­te­lee eri teh­tä­vis­sä. Työ­ko­ke­muk­sen sisäl­lön osal­ta rat­kai­se­vaa ei ole yksis­tään se, onko hen­ki­lö hank­ki­nut koke­muk­sen­sa juu­ri haet­ta­va­na ole­vaa vas­taa­vas­sa teh­tä­väs­sä, vaan teh­tä­vään sopi­vaa koke­mus­ta on voi­nut ker­tyä myös muis­sa tehtävissä.

Tasa-arvo­val­tuu­te­tun tuo­re lausunto

Posi­tii­vi­sel­la eri­tyis­koh­te­lul­la työ­hö­no­tos­sa pyri­tään nais­ten ja mies­ten tas­a­puo­li­sen sijoit­tu­mi­seen eri­lai­siin teh­tä­viin sekä yhtä­läis­ten mah­dol­li­suuk­sien luo­mi­seen ural­la ete­ne­mi­seen. Posi­tii­vi­ses­ta eri­tyis­koh­te­lus­ta oli kyse myös tasa-arvo­val­tuu­te­tun anta­mas­sa tuo­rees­sa lausun­nos­sa (TAS 474/2018, annet­tu 3.12.2018), jos­sa useat hen­ki­löt oli­vat pyy­tä­neet tasa-arvo­val­tuu­tet­tua sel­vit­tä­mään, onko Val­met Auto­mo­ti­ve Oy:n eri­tyi­ses­ti nai­siin koh­dis­tet­tu rek­ry­toin­ti­toi­min­ta nais­ten ja mies­ten väli­ses­tä tasa-arvos­ta anne­tun lain mukaista.

Tasa-arvo­val­tuu­te­tul­le toi­mi­tet­tu­jen tie­to­jen mukaan Val­met Auto­mo­ti­ve Oy on ker­to­nut muu­ta­mis­sa leh­ti­haas­tat­te­luis­sa koh­den­ta­van­sa rek­ry­toin­ti­aan nai­siin uudel­la kam­pan­jal­la. Tasa-arvo­val­tuu­tet­tu pyy­si Val­met Auto­mo­ti­ve Oy:ltä sel­vi­tyk­sen nai­siin koh­dis­te­tuis­ta rekrytointitoimenpiteistä.

Sel­vi­tyk­ses­sään Val­met ker­toi, ettei aio ilmoit­taa työ­paik­ko­ja ainoas­taan nais­ten haet­ta­vik­si, vaan rek­ry­toin­ti­toi­mia pyri­tään ainoas­taan koh­dis­ta­maan eri­tyi­ses­ti nai­siin, ja mie­het ote­taan avoi­mia työ­paik­ko­ja täy­tet­täes­sä huo­mioon samoin kuin nai­set­kin, eikä työn­ha­ki­jan suku­puo­lel­la ole mer­ki­tys­tä työn­te­ki­jöi­tä valittaessa.

Tasa-arvo­val­tuu­tet­tu tote­si, että työ­nan­ta­ja voi ilman eri­tyis­tä suun­ni­tel­maa myös kan­nus­taa työ­paik­kail­moi­tuk­ses­sa eri­tyi­ses­ti työ­pai­kal­la alie­dus­tet­tua suku­puol­ta ole­via työn­ha­ki­joi­ta hake­maan teh­tä­vää. Työ­paik­kail­moi­tuk­ses­sa voi­daan myös toi­voa hake­muk­sia kaik­kien suku­puol­ten edus­ta­jil­ta, kun halu­taan kan­nus­taa eri suku­puol­ta ole­via ihmi­siä hake­maan tehtävää.

Val­me­tin sel­vi­tyk­sen mukaan yri­tyk­sen työn­te­ki­jöis­tä 70 % oli mie­hiä. Mies­ten osuus työn­ha­ki­jois­ta oli ollut tyy­pil­li­ses­ti myös noin 80 % haki­jois­ta. Tasa-arvo­val­tuu­tet­tu kat­soi, että tasa-arvo­lain tar­koit­ta­man työ­nan­ta­jan edis­tä­mis­vel­voit­teen mukais­ta on pyr­kiä pur­ka­maan työ­elä­män segre­goi­tu­mis­ta sekä edis­tä­mään nais­ten ja mies­ten tas­a­puo­lis­ta sijoit­tu­mis­ta eri­lai­siin tehtäviin.

Tasa-arvo­val­tuu­tet­tu kat­soi, että mark­ki­noi­mal­la auto­teh­taan työ­paik­ko­ja eri­tyi­ses­ti nai­sil­le, Val­met pyr­ki tasa-arvo­lain tar­koi­tuk­sen mukai­ses­ti edis­tä­mään suku­puol­ten tasa-arvoa työ­elä­mäs­sä. Tasa-arvo­val­tuu­tet­tu kat­soi lausun­nos­saan, että tasa-arvo­lain vaa­ti­mus­ten mukais­ta oli toi­voa lisää nais­ha­ki­joi­ta kos­ka Val­met Auto­mo­ti­ven auto­teh­taal­la työs­ken­te­le­vis­tä vähem­mis­tö oli naisia.

Alexa Kavas­to
lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

ARTIK­KE­LI 2:

MITEN OTAN HUO­MIOON KIR­JAN­PI­DON JA VERO­TUK­SEN ERO­JA TUOT­TO­JA JA KUL­KU­JA KIRJATTAESSA

Juok­se­va kir­jan­pi­to tilin­pää­tös­vien­tei­neen teh­dään kir­jan­pi­to­lain mukai­ses­ti. Vero­lain­sää­dän­tö taa­sen mää­rit­tää yri­tyk­sen vero­tet­ta­van tulon.

Luo­tet­ta­vas­ta kir­jan­pi­dos­ta joh­de­taan verotus

Kir­jan­pi­don ja vero­tuk­sen las­ken­nas­sa on joi­tain ero­ja. Tili­va­lin­nal­la ote­taan kan­taa miten tapah­tu­ma joh­de­taan veroil­moi­tuk­seen. Kir­jan­pi­dos­sa sal­lit­tu kir­jaus­ta­pa ei aina ole vero­tuk­ses­sa hyväk­syt­tä­vää. Jokais­ta kir­jaus­ta teh­des­sä ote­taan kan­taa miten vero­tuk­sel­li­ses­ti tapah­tu­ma huo­mioi­daan. Kir­jan­pi­to teh­dään aina kir­jan­pi­to­lain mukai­ses­ti ja vero­tus tapah­tuu vero­la­kien mukaan. Vero­las­kel­mal­la huo­mioi­daan kir­jan­pi­don ja vero­tuk­sen erot. Luo­tet­ta­va kir­jan­pi­to on aina vero­tuk­sen perus­ta. Jos kir­jan­pi­toa ei voi­da pitää luo­tet­ta­va­na, on se perus­te arvioverotukselle.

Mah­dol­li­suus vaan ei pakko

Tilin­pää­tös, joka teh­dään suo­ma­lai­sen käy­tän­nön mukaan, mah­dol­lis­taa myös kir­ja­ta joi­tain tapah­tu­mia kuten kan­sain­vä­li­nen tapa edel­lyt­tää. Täl­lai­sia lii­ke­ta­pah­tu­mia ovat:

  • rahoi­tus­lea­sin­gil­lä han­kit­tu omaisuus
  • sijoi­tus­kiin­teis­tön ja rahoi­tus­vä­li­neen kir­jaa­mi­nen käy­pään arvoon

Rahoi­tus­lea­sing kir­ja­taan tyy­pil­li­sem­min vuo­kra­ku­lui­na ja näin teh­ty­nä se on myös vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen. Sen sijaan kan­sain­vä­li­sen tavan mukai­sen rahoi­tus­lea­sing kir­ja­taan omai­suu­dek­si ja vel­ka­si tasee­seen. Tasees­sa rahoi­tus­lea­sin­gil­lä han­ki­tus­ta omai­suu­des­ta teh­dyt pois­tot eivät ole vero­tuk­ses­sa vähennyskelpoisia.

Käy­pään arvoon kir­jan­pi­dos­sa saa kir­ja­ta vain mik­ro­y­ri­tys­tä suu­rem­man koko­luo­kan yritykset.

Vero­va­paa ja vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­vo­ton erä

Kir­jan­pi­dos­sa tuot­toi­hin kir­jat­ta­vat erät eivät kaik­ki vält­tä­mät­tä ole vero­tet­ta­vaa tuloa. Jos jokin erä on vero­va­paa, on sen vas­taa­va erä vähen­nys­kel­vo­ton. Täl­lai­sia eriä ovat esimerkiksi:

  • arvon­ko­ro­tuk­set ja ‑alen­nuk­set
  • fuusio­voi­tot ja ‑tap­piot
  • käyt­tö­omai­suus­osak­kei­den luo­vu­tus- / pur­ku­voi­tot ja ‑tap­piot

Tulos­las­kel­mas­sa seu­rat­ta­va eri tileil­lä vähen­nys­kel­vot­to­mia lii­ke­toi­min­nan kulu­ja ja vero­va­pai­ta tuottoja

Veroil­moi­tuk­sel­la ilmoi­te­tut tie­dot tulee pys­tyä joh­ta­maan kir­jan­pi­dos­ta tapaus­koh­tai­ses­ti. Lii­ke­ta­pah­tu­man kir­jaus­ta teh­des­sä tulee hen­ki­lön tie­tää mitä veroil­moi­tuk­sel­la kysytään.

Vähen­nys­kel­vot­to­mia kulu­ja tyy­pil­li­ses­ti ovat:

  • Veron­ko­ro­tuk­set ja myöhästymismaksut
  • Sakot ja muut rangaistusmaksut
  • Pakol­li­set varaukset
  • Puo­let edustuskuluista
  • Lah­joi­tuk­set
  • Fuusio­tap­pioi­den poistot

Vero­va­pai­ta tuot­to­ja tyy­pil­li­ses­ti ovat osinkotuotot.

Tei­ja Kerbs
Kir­jan­pi­don asiantuntija
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Artik­ke­li 3:

KOVAN BREXI­TIN VAI­KU­TUK­SET TAVA­RA- JA PAL­VE­LU­KAU­PAN VEROTUKSEEN

Iso-Bri­tan­nias­ta tulee EU:n ulko­puo­li­nen val­tio 30.3.2019 alkaen. Ilman siir­ty­mä­ai­kaa tapah­tu­val­la erol­la, eli koval­la Brexi­til­lä, on vai­ku­tuk­sia tava­ra- ja pal­ve­lu­kau­pan vero­tuk­seen Suo­men ja Iso-Bri­tan­nian välillä.

Tava­ra­kaup­pa Suo­men ja Iso-Bri­tan­nian välillä 

Iso-Bri­tan­nian EU-eron astues­sa voi­maan tava­ra­kaup­paan ale­taan sovel­taa samo­ja vien­nin ja tuon­nin sään­nök­siä kuin muu­hun­kin kol­man­sien mai­den väli­seen kau­pan­käyn­tiin. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa yri­tyk­sil­le vel­voi­tet­ta tul­li­sel­vit­tää rajan yli liik­ku­vat tavarat.

Jos yri­tys tuo tava­raa Iso-Bri­tan­nias­ta Suo­meen, kyse on maa­han­tuon­nis­ta. Arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­nen yri­tys ilmoit­taa ja mak­saa arvon­li­sä­ve­ron oma-aloit­tei­ses­ti vero­hal­lin­nol­le ja antaa tul­li-ilmoi­tuk­sen Tul­lil­le. Tie­dot maa­han­tuon­nis­ta anne­taan arvon­li­sä­ve­roil­moi­tuk­sel­la Oma­Ve­ros­sa ilmoit­ta­mal­la suo­ri­tet­ta­va vero ja vähen­net­tä­vä vero samas­sa ilmoi­tuk­ses­sa. Ilmoi­tus koh­den­ne­taan tul­laus­päi­vän mukaan, eli sil­le vero­kau­del­le, jon­ka aika­na tul­laus­pää­tös on annet­tu. Oma­Ve­ron kaut­ta pää­see myös mak­sa­maan arvonlisäveron.

Tul­lin vah­vis­ta­mas­sa tul­laus­pää­tök­ses­sä on ilmoi­tet­tu tul­lausar­vo, joka on poh­ja­na maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­roa las­ket­taes­sa. Maa­han­tuon­nin veron perus­te ja vero ilmoi­te­taan arvon­li­sä­ve­roil­moi­tuk­sen koh­dis­sa ”Tava­roi­den maa­han­tuon­nit EU:n ulko­puo­lel­ta” ja ”Vero tava­roi­den maa­han­tuon­neis­ta EU:n ulko­puo­lel­ta”. Jos maa­han­tuo­dut tava­rat tule­vat vähen­nyk­seen oikeut­ta­vaan käyt­töön, ilmoi­te­taan vähen­net­tä­vä vero ilmoi­tuk­sen koh­das­sa ”Vero­kau­den vähen­net­tä­vä vero”.

Jos yri­tys ei ole rekis­te­röi­ty­nyt arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­sek­si, Tul­li perii maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­ron tul­lauk­sen yhteydessä.

Jos yri­tys myy tava­roi­ta Suo­mes­ta Iso-Bri­tan­ni­aan, kyse on verot­to­mas­ta vien­nis­tä EU:n ulko­puo­lel­le eikä enää verot­to­mas­ta yhtei­sö­myyn­nis­tä. Vaik­ka tava­roi­den myyn­nis­tä EU:n ulko­puo­lel­le ei suo­ri­te­ta veroa lais­sa sää­de­tyis­sä tilan­teis­sa, verot­to­mat myyn­nit ilmoi­te­taan arvon­li­sä­ve­roil­moi­tuk­sel­la koh­das­sa ”0‑verokannan alai­nen liikevaihto”.

Kau­ko­myyn­nin sään­nök­set eivät enää sovel­lu tava­roi­den kau­pas­sa Iso-Britanniaan.

Brexi­tin jäl­keen tuon­ti ja vien­ti Iso-Bri­tan­nian kans­sa edel­lyt­tää yri­tyk­sil­tä tul­li-ilmoit­ta­mis­ta sekä tun­nis­tau­tu­mis­ta, eli EORI-tun­nus­ta. EORI on EU:n laa­jui­nen jär­jes­tel­mä talou­del­lis­ten toi­mi­joi­den rekis­te­röin­tiä ja tun­nis­ta­mis­ta var­ten. Useim­mis­sa EU-alu­een tul­li-ilmoi­tuk­sis­sa vaa­di­taan EORI-tun­nus. Sopi­muk­set­to­man eron myö­tä kaik­ki Iso-Bri­tan­nias­sa myön­ne­tyt EORI-tun­nuk­set mitä­töi­ty­vät 29.3.2019 klo 24 Brys­se­lin aikaa. Suo­ma­lai­sil­la yri­tyk­sil­lä, jot­ka ovat rekis­te­röi­ty­neet Tul­lin vien­tia­siak­kaak­si on jo ole­mas­sa EORI-tun­nus. EORI-tun­nuk­sia tar­vit­se­vat voi­vat hakea tun­nuk­sia jo nyt ennak­koon osoit­tees­ta www.tulli.fi.

Pal­ve­lu­kaup­pa Suo­men ja Iso-Bri­tan­nian välillä 

Pal­ve­lun myyn­tiä Suo­men ja Iso-Bri­tan­nian välil­lä ei enää käsi­tel­lä EU:n sisäi­se­nä pal­ve­lu­myyn­ti­nä tai ‑osto­na. Pal­ve­lu­myyn­ti EU:n ulko­puo­li­siin eli kol­man­siin mai­hin vero­te­taan arvon­li­sä­ve­ro­lain myyn­ti­maa­sään­nös­ten mukaan. Jos pal­ve­lu on myyn­ti­maa­sään­nös­ten mukaan myy­ty EU:n ulko­puo­lel­la, myyn­nin arvon­li­sä­ve­ro­koh­te­lu täy­tyy aina sel­vit­tää sii­tä maas­ta, jos­sa pal­ve­lu on myyty.

EU-eron jäl­keen pal­ve­lun myyn­te­jä tai osto­ja Suo­men ja Iso-Bri­tan­nian välil­lä ei enää ilmoi­te­ta arvon­li­sä­ve­roil­moi­tuk­sen koh­dis­sa “Pal­ve­lu­jen myyn­nit mui­hin EU-mai­hin” ja “Pal­ve­luos­tot muis­ta EU-mais­ta”, nämä ilmoi­te­taan jat­kos­sa koh­das­sa “0‑verokannan alai­nen liikevaihto”.

Myyn­nis­tä EU:n ulko­puo­li­siin mai­hin ei anne­ta yhteenvetoilmoitusta.

VAT-tun­nuk­set

Kaup­pa­kump­pa­nei­den UK-alkui­sia VAT-nume­roi­ta ei voi enää käyt­tää yhtei­sö­myyn­neis­sä tai ‑han­kin­nois­sa Iso-Bri­tan­nian EU-eron jäl­keen. Eri­tyi­ses­ti tämä on huo­mioi­ta­va talous­hal­lin­non jär­jes­tel­mis­sä, jot­ta kir­jan­pi­dos­ta ajet­ta­vat rapor­tit ”tun­nis­ta­vat” uuden tilan­teen ja arvon­li­sä­ve­roil­moi­tuk­set, yhteen­ve­toil­moi­tuk­set sekä INT­RAS­TAT tulee oikein täytettyä.

ALV-tie­to­jen tar­kis­tus­pal­ve­lus­ta ei voi Brexi­tin jäl­keen enää tar­kis­taa UK-alkui­sia VAT-tunnuksia.

ALV-EU ‑pal­ve­lu

ALV-EU ‑pal­ve­lun kaut­ta ei enää Brexi­tin jäl­keen voi hakea palau­tuk­sia Iso-Bri­tan­nian osto­las­kui­hin sisäl­ty­väs­tä arvon­li­sä­ve­ros­ta, jat­kos­sa palau­tuk­sia on haet­ta­va suo­raan Iso-Bri­tan­nian vero­vi­ran­omai­sil­ta, ohjeet hake­mi­seen löy­ty­vät www.gov.uk ‑sivuil­ta. On varau­dut­ta­va sii­hen, että tosit­teet vaa­di­taan alku­pe­räi­si­nä hake­muk­sen liitteeksi.

Arvon­li­sä­ve­ron eri­tyis­jär­jes­tel­mä (Mini One Stop Shop)

Myy­des­sään kulut­ta­jil­le EU:n ALV- eri­tyis­jär­jes­tel­mää (MOSS) käyt­tä­vä elin­kei­non­har­joit­ta­ja hoi­taa tele‑, lähe­tys- ja säh­köis­ten pal­ve­lu­jen myyn­tien arvon­li­sä­ve­ro­tuk­seen liit­ty­vät ilmoi­tus- ja mak­su­vel­voit­teet kes­ki­te­tys­ti yhden EU-maan kaut­ta. Suo­mes­sa eri­tyis­jär­jes­tel­män käyt­tä­jäk­si rekis­te­röi­ty­nyt yri­tys, joka siis myy tele‑, lähe­tys- tai säh­köi­siä pal­ve­lu­ja kulut­ta­jil­le Bri­tan­ni­aan, ei enää 30.3.2019 alkaen voi ilmoit­taa näi­tä myyn­te­jään arvon­li­sä­ve­ron eri­tyis­jär­jes­tel­mäs­sä. Ohjeet näi­den myyn­tien ilmoit­ta­mis­me­net­te­lys­tä Brexi­tin jäl­keen on yri­tyk­sen han­kit­ta­va Iso-Bri­tan­nian veroviranomaisilta.

Mah­dol­li­sia mui­ta huo­mioi­ta­via seikkoja

  • Emo-tytä­ryh­tiö­di­rek­tii­vin sovel­ta­mi­nen lop­puu Bri­tan­nian kohdalla.
  • Miten toi­mi­taan Bri­tan­nias­sa Brexi­tin voi­maan­tul­les­sa ole­van vero­va­ras­ton kans­sa (=val­mis­te­ve­ron alai­set hyö­dyk­keet kuten alko­ho­li, alko­ho­li­juo­mat, tupak­ka, nes­te­mäi­set energiatuotteet)?
  • Onko yri­tyk­sel­lä Brexit-het­kel­lä kes­ke­ne­räi­siä toi­mi­tuk­sia Iso-Bri­tan­nias­sa ja pitää­kö nii­tä inven­toi­da sekä hank­kia vas­taan­ot­to­pöy­tä­kir­ja tilaa­jal­ta jo toi­mi­te­tus­ta osuudesta?
  • Mah­dol­li­set tul­li­ta­rif­fien muu­tok­set, muut­tuu­ko jon­kin raa­ka-aineen tai kom­po­nen­tin hin­ta huo­mat­ta­vas­ti, eli voi­ko yri­tyk­sel­le tul­la yli­mää­räis­tä ker­ta­hyö­tyä tai ker­ta­ku­lua Brexitistä?
  • Mitä on sovit­tu han­kin­ta- ja toi­mi­tus­so­pi­muk­sis­sa verois­ta ja maa­han­tuon­nin mak­suis­ta, voi­ko kaik­ki muu­tok­set vyö­ryt­tää hintoihin?
  • Ale­taan­ko Bri­tan­nias­sa jat­kos­sa edel­lyt­tää veroe­dus­ta­jaa EU:ssa rekis­te­röi­ty­neil­tä toimijoilta?
  • Pitää­kö logis­tiik­ka miet­tiä uudel­leen, eli tulee­ko yri­tyk­sel­le tava­raa nykyi­sel­lään Iso-Bri­tan­nian kaut­ta EU-alu­eel­le tai vie­kö yri­tys tava­raa EU:n ulko­puo­lel­le Iso-Bri­tan­nian kautta?
  • Tulee­ko yri­tyk­sen ser­ti­fioin­tei­hin muu­tos­vaa­ti­muk­sia esi­mer­kik­si luvan­va­rais­ten asen­nus­töi­den suo­rit­ta­mi­ses­sa tai tiet­ty­jen tuot­tei­den ja kom­po­nent­tien ser­ti­fioin­nis­sa ja muut­tu­vat­ko vaa­ti­muk­set heti Brexi­tin tul­les­sa voimaan?
  • Tulee­ko muu­tok­sia kulut­ta­jan­suo­jaan ja tuoteturvallisuuteen?
  • Mikä muut­tuu verk­ko­kau­pan vero­tuk­ses­sa, jos toi­mi­taan Iso-Bri­tan­nias­sa sijait­se­van alus­tan kautta?
  • Tulee­ko muu­tok­sia tai häi­riöi­tä SEPA-mak­sui­hin ja miten tähän voi varautua?

Mika Olli
Veroasiantuntija
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Artik­ke­li 4:

USEIN KYSYT­TÄ­JÄ KYSY­MYK­SIÄ LUONTAISEDUISTA

Luon­toi­se­dut, kuten puhe­li­ne­tu, autoe­tu ja ravin­toe­tu, ovat usein osa työn­te­ki­jän palk­kaa. Tähän artik­ke­liin on koot­tu muu­ta­mia luon­toi­se­tu­ja kos­ke­via kysy­myk­siä ja vastauksia.

Miten luon­toi­se­tu­jen kans­sa toi­mi­taan työn­te­ki­jän pois­sao­lon aikana?

Kos­ka luon­toi­se­tu on osa työn­te­ki­jän palk­kaa, se pide­tään voi­mas­sa pal­kal­li­sen pois­sao­lon aika­na. Vaih­toeh­toi­ses­ti työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä voi­vat sopia, että työn­te­ki­jäl­le mak­se­taan luon­toi­se­dun vero­tusar­von suu­rui­nen raha­kor­vaus. Tämä on perus­tel­tua esi­mer­kik­si sil­loin, jkun työn­te­ki­jä jää suo­raan hoi­to­va­paal­ta uudel­le pal­kal­li­sel­le äitiysvapaalle.

Työ­nan­ta­jal­la ei ole vel­vol­li­suut­ta pitää luon­toi­se­tu­ja työn­te­ki­jän käy­tös­sä tämän pal­kat­to­man pois­sao­lon, kuten pal­kat­to­mak­si men­neen sai­raus­pois­sao­lon, opin­to­va­paan, vuo­rot­te­lu­va­paan, lomau­tuk­sen tai pal­kat­to­man per­he­va­paan aika­na. Työ­nan­ta­ja voi vali­ta kol­mes­ta vaihtoehdosta:

  • luon­toi­se­tu ote­taan pois eli, esi­mer­kik­si luon­toi­se­tuau­to avai­mi­neen palau­te­taan työ­nan­ta­jan hallintaan,
  • työn­te­ki­jä saa käyt­tää esi­mer­kik­si puhe­lin­ta tai autoa, mut­ta mak­saa itse puhe­lin­las­kun­sa, auton lea­sing­vuo­kran tai vähin­tään vero­tusar­von ver­ran, jol­loin vero­na­lais­ta luon­toi­se­tua ei synny
  • työn­te­ki­jä saa pitää luon­toi­se­dun käy­tös­sään vero­na­lai­se­na luon­toi­se­tu­na. Jos työn­te­ki­jäl­lä on pelk­kä luon­toi­se­tu, voi­daan työn­te­ki­jän elä­ke­mak­su pidät­tää jäl­ki­kä­teen vuo­den ja työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su kah­den vuo­den kulues­sa seu­raa­vien pal­kan­mak­su­jen yhteydessä.

Asun­toe­dus­ta on oma sään­nök­sen­sä, jon­ka mukaan työn­te­ki­jäl­lä on oikeus käyt­tää asun­toa, vaik­ka työn­te­ko on hyväk­syt­tä­väs­tä syys­tä keskeytynyt.

Työ­nan­ta­jal­la on hyvä olla sel­keä ohjeis­tus ja käy­tän­tö sii­tä, miten luon­toi­se­tu­ja käsi­tel­lään eri­lai­sis­sa pois­sao­lo­ti­lan­teis­sa. Käy­tän­nös­sä valit­tuun toi­min­ta­ta­paan voi­vat vai­kut­taa muun muas­sa se, onko kysees­sä lyhyt- vai pit­kä­ai­kai­nen pois­sao­lo ja mis­tä luon­toi­se­dus­ta on kysymys.

Ote­taan­ko luon­toi­se­tu huo­mioon loma­pal­kas­sa ja ‑kor­vauk­ses­sa?

Jos luon­toi­se­tu on vuo­si­lo­man aika­na käy­tös­sä, sitä ei ote­ta enää erik­seen loma­pal­kas­sa huo­mioon. Jos etu ei ole käy­tös­sä, se tulee kor­va­ta loma­pal­kas­sa vero­tusar­von suuruisena.

Luon­toi­se­duis­ta loma­kor­vauk­ses­sa ei ole yksi­se­lit­teis­tä sään­nös­tä tai ennak­ko­rat­kai­sua, mut­ta työ­neu­vos­ton lausun­non mukaan kaik­ki luon­toi­se­dut tulee ottaa loma­kor­vauk­ses­sa huo­mioon, ja tämä onkin käy­tän­nös­sä perusteltua.

Esi­merk­ki: Työn­te­ki­jän kuu­kausi­palk­ka on 3000 euroa, autoe­tu 600 euroa, puhe­li­ne­tu 20 euroa ja lou­nas­se­te­lei­nä annet­ta­va ravin­toe­tu. Yhden lou­nas­se­te­lin vero­tusar­vo on 7,88 euroa. Hänel­le mak­se­taan työ­suh­teen päät­tyes­sä loma­kor­vaus 12 loma­päi­väl­tä. Jos työn­te­ki­jä pitäi­si vuo­si­lo­man loma­na, loman alle jäi­si 10 työpäivää.

Loma­kor­vaus:

3620 /25 * 12 = 1737,60

7,88 * 10 = 78,80

Yhteen­sä 1816,40 euroa.

Opis­ke­li­ja tai kou­lu­lai­nen suo­rit­taa yri­tyk­ses­sä opin­toi­hin liit­ty­vää ei-työ­suh­teis­ta har­joit­te­lua. Voi­ko har­joit­te­li­jal­le tar­jo­ta työ­päi­vi­nä ilmai­sen aterian?

Jos työ­har­joit­te­li­ja saa oppi­lai­tok­ses­sa ilmai­sen ruu­an, myös har­joit­te­lu­paik­ka voi tar­jo­ta ate­rian vero­va­paas­ti. Jos taas oppi­lai­tok­ses­sa ei ole ilmais­ta ruo­kai­lua, har­joit­te­lu­pai­kan tar­joa­mas­ta ate­rias­ta syn­tyy työ­har­joit­te­li­jal­le vero­na­lais­ta ansio­tu­loa. Vero­hal­lin­non uuden ohjeen mukaan luon­toi­se­tu­pää­tök­sen mukai­sia vero­tusar­vo­ja ei voi­da sovel­taa, vaan työ­har­joit­te­li­jan ate­ria arvos­te­taan käy­pään arvoon. Vaik­ka enna­kon­pi­dä­tys­tä ei voi­da toi­mit­taa, käy­pään arvoon arvos­tet­tu ravin­toe­tu tulee ilmoit­taa tulo­re­kis­te­riin ja työ­nan­ta­jan pitää mak­saa sairausvakuutusmaksu.

Työn­te­ki­jän kans­sa on sovit­tu, että hänen pal­kas­taan vähen­ne­tään osa autoe­tu­na annet­ta­van auton kus­tan­nuk­sis­ta. Pie­ne­nee­kö palk­ka­na käsi­tel­tä­vä autoe­dun arvo?

Olen­nais­ta on, vähen­ne­tään­kö sovit­tu sum­ma työn­te­ki­jän brut­to- vai net­to­pal­kas­ta. Jos työn­te­ki­jän työ­nan­ta­jal­le mak­sa­ma kor­vaus vähen­ne­tään hänen net­to­pal­kas­taan, pie­ne­nee autoe­dun arvo vas­taa­vas­ti. Jos työn­te­ki­jän net­to­pal­kas­ta vähen­net­tä­vä kor­vaus on vähin­tään vero­tusar­von suu­rui­nen, ei vero­na­lais­ta etua syn­ny. Jos taas kor­vaus vähen­ne­tään brut­to­pal­kas­ta, ei kysees­sä ole työn­te­ki­jän työ­nan­ta­jal­le mak­sa­ma kor­vaus vaan muu­tos työn­te­ki­jän brut­to­palk­kaan. Täl­löin autoe­dun vero­tusar­vo­kaan ei pie­ne­ne. Asias­ta kan­nat­taa sopia sel­keäs­ti, jot­ta kum­mal­le­kaan osa­puo­lel­le ei tule tur­hia vää­rin­kä­si­tyk­siä ja molem­mat ymmär­tä­vät, mil­lai­sin ehdoin autoe­dus­ta on sovittu.

Esi­merk­ki: Työn­te­ki­jän palk­ka on 4000 euroa. Hänen kans­saan sovi­taan, että hän saa autoe­dun, mut­ta brut­to­pal­kas­ta vähen­ne­tään auton lea­sing­vuo­kraa 900 euroa. Autoe­dun vero­tusar­vo on 800 euroa. Työn­te­ki­jän brut­to­palk­ka on jat­kos­sa 4000 – 900 + 800 = 3900 euroa.

Esi­merk­ki: Työn­te­ki­jän palk­ka on 4000 euroa. Hänen kans­saan sovi­taan, että hän saa autoe­dun, mut­ta net­to­pal­kas­ta vähen­ne­tään kuu­kausit­tain 700 euroa. Auton luon­toi­se­tu­pää­tök­sen mukai­nen vero­tusar­vo on 800 euroa. Työn­te­ki­jän brut­to­palk­ka on jat­kos­sa 4000 + 100 = 4100 euroa.

Kati Mat­ti­nen
Lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Ajan­koh­tais­kou­lu­tus­ta: Kan­sal­li­nen tulo­re­kis­te­ri 19.3.2019
Uut­ta Ete­lä-Kar­ja­las­sa: HHJ-puheenjohtajakurssi

Kategoriassa: tiedotus

Lue toi­min­nas­tam­me

Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2024

Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelma 2025

Keskuskauppakamarin ansiomerkit

Keskuskauppakamari
  • Email
  • Facebook
  • Flickr
  • LinkedIn
  • Phone
  • YouTube

: +358 40 351 8480
: ekarjala@kauppakamari.fi

© 2025 · Etelä-Karjalan kauppakamari · Raatimiehenkatu 20 A, 53100 Lappeenranta

rekisteriseloste · käyttöehdot · tietosuojaseloste · evästekäytännöt
Käytämme evästeitä sivuston käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Hyväksymällä tämän sivusto toimii kaikilla päätelaitteilla - vaakaan tai pystyyn. Klikkaamalla “OK”, sallit myös keksien käytön ja sivuston sujuvan toiminnan.OKEn hyväksyEvästekäytännöt