Etelä-Karjalan kauppakamari

Lappeenranta, Finland

  • Ajan­koh­tais­ta
  • Toi­min­ta
    • Toi­­min­­ta- ja vaikuttamissuunnitelma
    • Sään­nöt
    • Hal­li­tus
    • Valio­kun­nat
      • Ansio­merk­ki­va­lio­kun­ta
      • Kau­pan ja pal­ve­lua­lan valiokunta
      • Mat­kai­lu­va­lio­kun­ta
      • Kou­­lu­­tus- ja osaamisvaliokunta
      • Logis­­tiik­­ka- ja teollisuusvaliokunta
    • Twit­te­ris­tä
    • Digi­jul­kai­sut
    • Kat­sauk­set
    • Arkis­toi­dut tiedotteet
  • Jäse­nek­si
    • Mik­si jäse­nyys kannattaa?
    • Liit­ty­mis­lo­ma­ke
    • Jäsen­mak­su­tau­luk­ko
    • Jäsen­kir­je
    • Jäse­net
    • Jäsen­tun­nus
  • HHJ-kurs­­sit
  • Kou­lu­tus
  • Pal­ve­lut
    • Mak­su­ton neuvontapalvelu
    • Ulko­maan­kau­pan asiakirjat
    • Ansio­mer­kit
    • Tava­ran­tar­kas­tus
    • Väli­mies­me­net­te­ly
  • Yhteys­tie­dot
    • Palau­te
  • Ilmoit­tau­tu­mi­nen
  • English/Svenska/Deutsch
Etelä-Karjalan kauppakamari > tiedotus > Jäsen­kir­jeen 11.4.2018 asiantuntija-artikkelit

Julkaistu: 9.4.2018

Jäsen­kir­jeen 11.4.2018 asiantuntija-artikkelit

Laki­muu­tok­sia vaih­te­le­van työ­ajan työsopimuksiin

Hal­li­tus on anta­nut esi­tyk­sen, jon­ka tavoit­tee­na on paran­taa vaih­te­le­vaa työ­ai­kaa teke­vien työn­te­ki­jöi­den ase­maa. Laki­muu­tos­ten on tar­koi­tus tul­la voi­maan 1.6.2018.

Vaih­te­le­vaa työ­ai­kaa kos­ke­va ehto

Vaih­te­le­val­la työ­ajal­la tar­koi­tet­tai­siin työ­ai­ka­jär­jes­te­lyä, jos­sa työn­te­ki­jän työ­tun­nit vaih­te­le­vat tie­tyis­sä rajois­sa sen perus­teel­la, pal­jon­ko työ­nan­ta­ja tar­jo­aa työ­tä. Lisäk­si sil­lä tar­koi­tet­tai­siin työ­ai­ka­jär­jes­te­lyä, jon­ka mukaan työn­te­ki­jä sitou­tuu teke­mään työ­nan­ta­jal­le työ­tä vain erik­seen kutsuttaessa.

Vaih­te­le­vas­ta työ­ajas­ta ei sai­si sopia työ­nan­ta­jan aloit­tees­ta, jos työ­nan­ta­jan sopi­muk­sel­la katet­ta­va työ­voi­ma­tar­ve on kiin­teä. Vähim­mäis­työ­ai­kaa ei sai­si työ­nan­ta­jan aloit­tees­ta myös­kään sopia pie­nem­mäk­si kuin mitä työ­nan­ta­jan työ­voi­man tar­ve edel­lyt­tää. Jos toteu­tu­nut työ­ai­ka edel­tä­neil­tä kuu­del­ta kuu­kau­del­ta osoit­taa, ettei sovit­tu vähim­mäis­työ­ai­ka vas­taa työ­nan­ta­jan todel­lis­ta työ­voi­man tar­vet­ta, työ­nan­ta­jan pitää työn­te­ki­jän pyyn­nös­tä neu­vo­tel­la työ­ai­kaeh­don muut­ta­mi­ses­ta todel­lis­ta tar­vet­ta vas­taa­vak­si. Jos uudes­ta vähim­mäis­työ­ajas­ta ei pääs­tä sopi­muk­seen, työ­nan­ta­jan pitää esit­tää kir­jal­li­ses­ti asial­li­set perus­teet sil­le, miten työ­ai­kaeh­to vas­taa edel­leen työvoimatarvetta.

Työ­nan­ta­jal­la on yleen­sä vel­vol­li­suus antaa työn­te­ki­jäl­le kir­jal­li­nen sel­vi­tys työ­suh­teen olen­nai­sis­ta ehdois­ta. Työ­nan­ta­jan aloit­tees­ta teh­dyn vaih­te­le­van työ­ajan sopi­muk­sen osal­ta sel­vi­tyk­ses­tä tuli­si käy­dä työ­ajan vaih­te­lu­vä­lin lisäk­si ilmi, mis­sä tilan­teis­sa ja mis­sä mää­rin työ­nan­ta­jal­le syn­tyy työvoimatarvetta.

Sai­rausa­jan palkka

Vaih­te­le­vaa työ­ai­kaa teke­vien työn­te­ki­jöi­den oikeus sai­rausa­jan palk­kaan on tar­koi­tus tur­va­ta nimen­omai­sel­la sään­nök­sel­lä. Oikeus sai­rausa­jan palk­kaan syn­tyi­si, jos työ­ky­vyt­tö­myy­sai­kaan koh­dis­tu­va työ­vuo­ro on mer­kit­ty työ­vuo­ro­luet­te­loon, sii­tä on muu­toin sovit­tu tai olo­suh­tei­siin näh­den voi­daan pitää muu­ten sel­vä­nä, että työn­te­ki­jä oli­si työ­ky­kyi­se­nä ollut työssä.

Sai­rausa­jan palk­ka mää­räy­tyi­si vas­taa­val­la taval­la, jos työn­te­ki­jän kans­sa on sovit­tu kiin­teäs­tä työ­ajas­ta ja lisä­työn mää­rä on sai­rausa­jan alkua vii­mek­si edel­tä­nei­den kuu­den kuu­kau­den aika­na kes­ki­mää­rin ylit­tä­nyt sovi­tun mää­rän vähin­tään nelin­ker­tai­ses­ti. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si sopi­muk­sia, jois­sa kiin­teäk­si työ­ajak­si on sovit­tu kah­dek­san tun­tia vii­kos­sa tai vähemmän.

Irti­sa­no­mi­sa­jan palkka

Jos työ­nan­ta­jan vaih­te­le­vaa työ­ai­kaa teke­väl­le työn­te­ki­jäl­le irti­sa­no­mi­sai­ka­na tar­joa­man työn mää­rä alit­taa vii­meis­tä työ­vuo­roa vii­mek­si edel­tä­nei­den 12 vii­kon kes­ki­mää­räi­sen työn mää­rän, työ­nan­ta­jan oli­si kor­vat­ta­va ali­tuk­ses­ta aiheu­tu­va ansion­me­ne­tys. Kor­vaus­vel­vol­li­suus ei kui­ten­kaan kos­ki­si alle kuu­kau­den kes­tä­nyt­tä työsuhdetta.

Irti­sa­no­mi­sa­jan palk­ka mää­räy­tyi­si vas­taa­vas­ti myös sil­loin, kun on sovit­tu kiin­teäs­tä työ­ajas­ta ja lisä­työn mää­rä on irti­sa­no­mis­ta edel­tä­nei­den kuu­den kuu­kau­den aika­na kes­ki­mää­rin ylit­tä­nyt sovi­tun mää­rän vähin­tään nelinkertaisesti.

Työn­te­ki­jän suos­tu­mus lisätyöhön

Vaih­te­le­vaa työ­ai­kaa teke­vä työn­te­ki­jä ei voi­si enää jat­kos­sa antaa rajoi­tuk­se­ton­ta lisä­työ­suos­tu­mus­ta esi­mer­kik­si työ­so­pi­muk­ses­sa. Työ­vuo­ro­luet­te­loon mer­ki­tyn työn lisäk­si lisä­työ­tä saa­tai­siin teet­tää vain työn­te­ki­jän kuta­kin ker­taa var­ten tai lyhyeh­kök­si ajak­si ker­ral­laan anta­man suos­tu­muk­sen perusteella.

Työ­vuo­ro­luet­te­lo

Jos työ­nan­ta­ja halu­aa mer­ki­tä vaih­te­le­vaa työ­ai­kaa nou­dat­ta­val­le työn­te­ki­jäl­le työ­vuo­ro­ja, jot­ka ylit­tä­vät työ­so­pi­muk­ses­sa sovi­tun vähim­mäis­työ­ajan, työn­te­ki­jäl­le oli­si varat­ta­va tilai­suus ilmoit­taa mää­rä­ai­kaan men­nes­sä, mis­sä mää­rin ja mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä hän voi ottaa työ­tä vas­taan. Mää­rä­ai­ka ei sai­si olla aikai­sem­min kuin viik­koa ennen työ­vuo­ro­luet­te­lon laatimista.

Laki­mies Kati Mattinen
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

 

Maa­han­tuon­nin arvonlisäverotus

Maa­han­tuon­nil­la tar­koi­te­taan tava­roi­den tuo­mis­ta EU:n ulko­puo­lel­ta EU:n alu­eel­le. Suo­mes­sa tava­roi­den maa­han­tuon­ti tapah­tuu sil­loin, kun tava­roi­ta tuo­daan EU:n ulko­puo­li­sis­ta mais­ta Suo­meen. Ahve­nan­maa kat­so­taan tava­ra­kau­pan osal­ta EU:n ulko­puo­li­sek­si alu­eek­si eli tava­roi­den hank­ki­mi­nen Ahve­nan­maal­ta Suo­meen käsi­tel­lään arvon­li­sä­ve­ro­tuk­ses­sa myös maahantuontina.

Maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­ro­tus Verohallinnolle

Maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­ro­tus siir­tyi vuo­den alus­sa Tul­lil­ta Vero­hal­lin­nol­le arvon­li­sä­ve­ro­re­kis­te­ris­sä ole­vien toi­mi­joi­den osal­ta. Tul­li hoi­taa maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­rot jat­kos­sa­kin nii­den osal­ta, jot­ka eivät ole arvon­li­sä­ve­ro­re­kis­te­ris­sä. Tul­laus jat­kuu kuten aikai­sem­min­kin Tul­lin toi­mes­ta. Tul­li ei vain enää ilmoi­ta maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­ron perus­tet­ta eikä tili­tet­tä­vän arvon­li­sä­ve­ron mää­rää tullauspäätöksessä.

Arvon­li­sä­ve­ro­re­kis­te­ris­sä ole­vien vero­vel­vol­lis­ten osal­ta maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­ro muut­tui oma-aloit­tei­sek­si verok­si. Vero­vel­vol­li­nen las­kee itse maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­ron perus­teen ja sii­tä tili­tet­tä­vän veron mää­rän. Jos han­kin­ta on teh­ty arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta toi­min­taa var­ten, tili­tet­tä­vän veron voi vähen­tää samal­la ilmoi­tuk­sel­la eli mitään arvon­li­sä­ve­ron mak­sua ei enää tapah­du maa­han­tuon­nin osalta.

Arvon­li­sä­ve­ro koh­dis­te­taan sen kuu­kau­den arvon­li­sä­ve­roil­moi­tuk­sel­le, mikä tul­laus­pää­tök­sen päi­väys on. Saman kuu­kau­den ilmoi­tuk­sel­la siis tapah­tuu sekä veron tili­tys että vähen­nys. Jos maa­han­tuo­tu tava­ra tulee vähen­nys­kel­vot­to­maan käyt­töön, vähen­nys­tä ei saa tehdä.

Maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­ron määrä

Tul­li mää­rit­tää jat­kos­sa­kin maa­han­tuo­dun tava­ran tul­lausar­von. Tul­lausar­von perus­tak­si ote­taan tava­ras­ta mak­set­ta­va hin­ta. Tähän hin­taan lisä­tään kul­je­tus- ja vakuu­tus­kus­tan­nuk­set sekä kul­je­tuk­seen liit­ty­vät las­taus- ja käsit­te­ly­kus­tan­nuk­set sii­hen mää­rä­paik­kaan saak­ka, jos­sa tava­rat tuo­daan yhtei­sön tul­lia­lu­eel­le. Tämä yhtei­sön tul­lia­lue on yleen­sä Suo­mi, kun tava­ra tuo­daan maa­han Suo­meen. Kaup­pa­las­kun hin­taan lisät­tä­vät kus­tan­nuk­set maa­han­tuo­ja tai huo­lin­ta­lii­ke ilmoit­taa Tul­lil­le. Maa­han­tuo­jal­la pitäi­si siis käy­tän­nös­sä olla tie­dos­sa, mitä kus­tan­nuk­sia tul­lausar­vos­sa on mukana.

Tava­ran maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­ron perus­tet­ta läh­de­tään las­ke­maan Tul­lin mää­rit­tä­män tul­lausar­von perus­teel­la. Tul­lausar­von pääl­le las­ke­taan Tul­lin tul­lauk­sen yhtey­des­sä mää­rää­mät mak­sut. Näi­tä mak­su­ja ovat esi­mer­kik­si muut verot kuin arvon­li­sä­ve­ro, tul­lit, tuon­ti­mak­sut jne. Arvon­li­sä­ve­ron perus­tee­seen sisäl­ly­te­tään tava­ran kuljetus‑, lastaus‑, pur­kaus- ja vakuu­tus­kus­tan­nuk­set sekä muut maa­han­tuon­tiin liit­ty­vät kus­tan­nuk­set kul­je­tus­so­pi­muk­sen mukai­seen ensim­mäi­seen Suo­mes­sa ole­vaan mää­rä­paik­kaan saak­ka. Ongel­ma­na on se, että näis­tä kus­tan­nuk­sis­ta jo suu­rin osa on muka­na tul­lausar­vos­sa. Täs­sä on olta­va tark­ka­na, ettei näi­tä maa­han­tuon­nin kus­tan­nuk­sia ote­ta huo­mion kah­teen ker­taan. Maa­han­tuon­nin veron perus­tee­seen lisä­tään lisäk­si kul­je­tus toi­seen Suo­mes­sa, tai yhtei­sön alu­eel­la ole­vaan mää­rä­paik­kaan, jos jo veron suo­rit­ta­mis­vel­vol­li­suu­den syn­ty­het­kel­lä tämä kul­je­tus oli tie­dos­sa. Nämä vien­nin jat­ko­kul­je­tuk­sen kus­tan­nuk­set eivät ole muka­na tul­lausar­vos­sa. Kun tava­ra tuo­daan suo­raan Suo­meen EU:n ulko­puo­lel­ta ilman jat­ko­kul­je­tuk­sia, ei arvon­li­sä­ve­ron perus­tee­seen tule lisä­tä kul­je­tuk­sia ja nii­hin liit­ty­viä kulu­ja. Ne pitäi­si olla jo tul­lausar­vos­sa mukana.

Pal­ve­lu­ve­loi­tuk­set liit­tyen maahantuontiin

Kuljetus‑, lastaus‑, pur­kaus- ja huo­lin­ta­ku­lut, jot­ka lisä­tään maa­han­tuon­nin veron perus­tee­seen, tulee näi­den pal­ve­luun tuot­ta­jan las­kut­taa verot­to­mi­na. Näi­den pal­ve­lu­jen myy­jäl­lä tulee olla todis­teet sii­tä, että ne liit­ty­vät verot­to­maan maa­han­tuon­tiin, ja vie­lä lisäk­si todis­te sii­tä, että nämä kulut ote­taan huo­mioon maa­han­tuon­nin veron perus­tees­sa. Lisäk­si maa­han­tuon­tiin välit­tö­mäs­ti liit­ty­vä Suo­men sisäi­nen kul­je­tus ja sii­hen liit­ty­vät las­taus- ja pur­kaus­ku­lut on las­ku­tet­ta­va verot­to­ma­na, jos tämä kul­je­tus on muka­na maa­han­tuon­nin veron perus­tees­sa. Tava­ran­hal­ti­jan tuli­si antaa kir­jal­li­nen sel­vi­tys pal­ve­lun suo­rit­ta­jal­le sii­tä, että pal­ve­lus­ta veloi­te­tut kus­tan­nuk­set on sisäl­ly­tet­ty maa­han­tuon­nin veron perus­tee­seen. Todis­tee­na voi myös olla kul­je­tus­so­pi­mus, kaup­pa­kir­ja tai muu asia­kir­ja, jos­ta sel­vi­ää, että kul­je­tus liit­tyy verot­to­maan maahantuontiin.

Kir­jan­pi­dos­sa huomioitavaa

Tul­li käyt­tää tava­ran tul­lausar­voa mää­ri­tet­täes­sä koko kuu­kau­den ajan samaa valuut­ta­kurs­sia. Käy­tet­tä­vät valuut­ta­kurs­sit ovat näh­tä­vis­sä Tul­lin koti­si­vuil­la. Tava­ran oston kir­jaa­mi­ses­sa kir­jan­pi­toon tuli­si suo­ri­te­pe­ri­aat­teen mukaan kui­ten­kin käyt­tää sen päi­vän valuut­ta­kurs­sia, kun tava­ra on vas­taa­no­tet­tu eli tul­laus­pää­tök­sen päi­väys­tä. Täs­tä aiheu­tuu se, että tava­ran tul­laus­pää­tök­ses­sä ja tava­ran oston kir­jan­pi­to­kä­sit­te­lys­sä on eri valuut­ta­kurs­si. KILA on kui­ten­kin yleis­oh­jees­saan (yleis­oh­je ulko­maan­ra­han mää­räis­ten saa­mis­ten sekä vel­ko­jen ja mui­den suo­ri­tus­ten muut­ta­mi­sek­si euro­mää­räi­sek­si) mai­nin­nut, että kir­jauk­sis­sa voi tili­kau­den aika­na käyt­tää myös koko kuu­kau­den ajan samaa kurs­sia, kun­han kurs­sie­rot jää­vät vähäi­sik­si. Tilin­pää­tök­ses­sä vii­meis­tään kui­ten­kin kaik­ki osto­ve­lat tuli­si kir­ja­ta oike­aan tilin­pää­tös­päi­vän kurs­siin. Tava­ran ostot voi­si siis kir­ja­ta samaan kurs­siin kuin mitä Tul­li on käyt­tä­nyt tava­ran tul­lausar­voa määritettäessä.

Kir­jan­pi­dos­sa voi kaik­ki maa­han­tuon­nin veron perus­tee­seen kuu­lu­vat erät (tava­ran osto­hin­ta, kul­je­tus, huo­lin­ta) kir­ja­ta omil­le tileil­leen ja tilil­lä tai tili­koo­deil­la oli­si ohjaus oikean tyyp­pi­seen arvon­li­sä­ve­ron käsit­te­lyyn. Kun tava­ran oston kir­jauk­ses­sa on käy­tet­ty samaa valuut­ta­kurs­sia, mitä Tul­li­kin on käyt­tä­nyt, tava­ran oston arvon­li­sä­ve­ron veron perus­te tulee samak­si kuin tul­lausar­vos­sa on käy­tet­ty. Muil­ta kulu­ti­leil­tä kir­jau­tuu loput maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­roon liit­ty­vät erät tili­tet­tä­viin ja vähen­net­tä­viin veroihin.

Toi­nen kir­jaus­ta­pa voi olla sel­lai­nen, että kaik­ki maa­han­tuon­tiin liit­ty­vät kulut sekä itse tava­ran osto käsi­tel­lään verot­to­mi­na kuten ennen­kin ja muis­tio­to­sit­teel­la kir­jat­tai­siin erik­seen maa­han­tuon­nin arvon­li­sä­ve­ro. Täl­lä taval­la tuli­si var­mis­tet­tua, että arvon­li­sä­ve­ron perus­te on oikea ja kaik­ki maa­han­tuon­tiin liit­ty­vät kulut tule­vat huo­mioi­tua veron perus­tees­sa. Tämä tar­koit­taa kui­ten­kin manu­aa­lis­ta työ­tä ja tar­koi­tus on edis­tää automaatiota.

Vero­asian­tun­ti­ja Juk­ka Koivumäki
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Tulo­re­kis­te­ri­kou­lu­tus 15.5.2018
Kuu­kausiwe­bi­naa­ri 29.3.2018 – SAI­RAUS­POIS­SAO­LO­JEN TIETOSUOJA

Kategoriassa: tiedotus

Lue toi­min­nas­tam­me

Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2024

Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelma 2025

Keskuskauppakamarin ansiomerkit

Keskuskauppakamari
  • Email
  • Facebook
  • Flickr
  • LinkedIn
  • Phone
  • YouTube

: +358 40 351 8480
: ekarjala@kauppakamari.fi

© 2025 · Etelä-Karjalan kauppakamari · Raatimiehenkatu 20 A, 53100 Lappeenranta

rekisteriseloste · käyttöehdot · tietosuojaseloste · evästekäytännöt
Käytämme evästeitä sivuston käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Hyväksymällä tämän sivusto toimii kaikilla päätelaitteilla - vaakaan tai pystyyn. Klikkaamalla “OK”, sallit myös keksien käytön ja sivuston sujuvan toiminnan.OKEn hyväksyEvästekäytännöt