ETELÄ-KARJALAN KAUPPAKAMARI
eJäsenkirje 22.5.2017
ASIANTUNTIJA-ARTIKKELIT
Veroasiantuntija Jukka Koivumäki
Helsingin seudun kauppakamari
Kiinteistön käsite muuttui arvonlisäverotuksessa
Arvonlisäverotuksen kiinteistöä koskevaa määritelmää on haluttu yhdenmukaistaa. Tällä on haluttu varmistaa kiinteistöön kohdistuvien palvelujen verottaminen samalla tavalla EU:n alueella. Euroopan unionin neuvoston täytäntöönpanoasetuksen muutoksella on kiinteistön määritelmää tarkennettu. Koska kyseessä on neuvoston asetus, se on suoraan Suomea velvoittavaa lainsäädäntöä. Suomen arvonlisäverolaista on poistettu kiinteistöä koskeva määritelmä ja viitattu vain tähän annettuun asetukseen. Tämä kiinteistön määritelmän muutos koskee vain arvonlisäverotusta, ei muita verolajeja.
Muutos kiinteistön määritelmään
Kiinteistön määritelmässä muutos koskee tiettyjä pysyvästi asennettuja koneita ja laitteita jotka ovat mukana kiinteistöllä harjoitettavassa erityisessä toiminnassa, esimerkiksi tuotantotoiminnassa. Asetuksen sanamuodon mukaan kiinteistönä pidetään:
- osaa, laitetta tai konetta, joka on asennettu pysyvästi rakennukseen tai rakennelmaan ja jota ei voida siirtää tuhoamatta tai muuttamatta rakennusta tai rakennelmaa.
Muutoksen jälkeen osa tuotannollisessa ja kaupallisessa tai muussa yritystoiminnan käytössä olevista osista, koneista ja laitteista ovat kiinteistöä. Edellytyksenä on, että kone tai laite on asetettu pysyvästi. Pysyvästi asentamisella tarkoitetaan, että jos tämä kone tai laite poistettaisiin tai siirrettäisiin rakennuksesta, niin sitä ei voitaisi tehdä rakennusta osaksi tai kokonaan tuhoamatta tai muuttamatta. Vähäisen vahingon aiheutuminen ei vielä riitä, vaan vahingon on oltava vakavaa tai fyysisen muutoksen huomattavaa. Seinään tai kattoon jääneet reiät on helppo peittää, joten ne vahingot ovat vain vähäisiä. Jos kattoa joudutaan nostamaan tai irrottamaan tai seinää joudutaan purkamaan, niin silloin muutos tai vahinko on riittävä säännöksen soveltamiselle. Jos oviaukkoja jouduttaisiin suurentamaan, niin silloin vahinko olisi myös riittävän iso.
Mihin muutos vaikuttaa
Kiinteistön luovutukset ovat verovapaita. Jos uuden määritelmän kriteerit täyttävä kone tai laite myydään kiinteistön yhteydessä, koko myyntihinta on verovapaa. Verovapaana kiinteistön myyntinä käsitellään myös näiden koneiden ja laitteiden osuus. Jos myydään pelkkä kriteerit täyttävä kone tai laite, se on kuitenkin arvonlisäveron alainen myynti. Muiden koneiden ja laitteiden myynti on aina veronalaista, vaikka ne myytäisiin kiinteistön verovapaan myynnin yhteydessä.
Rakentamispalvelun oman käytön vero laajenee näihin koneisiin. Samoin kiinteistöinvestointien tarkistusmenettely laajenee näihin koneisiin ja laitteisiin, joihin tämä uusi kiinteistön määritelmä soveltuu.
Palvelujen myyntimaasäännösten mukaan kiinteistöön kohdistuvat palvelut on myyty siinä maassa missä kiinteistö sijaitsee. Valtioilla on oikeus valita, soveltaako se kiinteistöön kohdistuviin palveluihin käännettyä verotusta. Jos suomalainen yhtiö menee korjaamaan ulkomaille tällaista konetta tai laitetta, joka on säännösten mukaan osa kiinteistöä, tulee aina tarkastaa kyseisen valtion lainsäädännöstä, soveltuuko käännetty verotus. Jos käännetty verotus ei kyseisessä maassa sovellu kiinteistöön kohdistuvaan palveluun, suomalainen yhtiö joutuu rekisteröitymään kyseiseen maahan arvonlisäverovelvolliseksi esimerkiksi kokoonpanolinjan korjauksen johdosta. Suomi soveltaa käännettyä verotusta kiinteistöihin kohdistuviin palveluihin.
Mihin muutoksella ei ole vaikutusta
Kaikkien koneiden ja laitteiden vuokraus rakennuksen mukana on edelleenkin veronalaista, vaikka itse rakennuksen tai kiinteistön vuokraus olisikin verotonta. Suomessa rakentamispalvelun käännettyä verotusta ei sovelleta tällaiseen erityistä toimintaa palvelevaan koneeseen tai laitteeseen, joka uuden määritelmän mukaan on osa kiinteistöä. Kiinteistönhallintapalvelun oman käytön verotus ei tule koskemaan näitä koneita ja laitteita.
Kiinteistön uusi määritelmä ei laajenna rakentamispalvelun tilaajan tiedonantovelvollisuutta kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin koneisiin, laitteisiin tai kalusteisiin kohdistuviin palveluihin.
Lakimies Reetta Riihimäki
Helsingin seudun kauppakamari
Nollatuntisopimusten pelisääntöjä valmistellaan
Hallituksen puoliväliriihessä linjattiin yleisiä periaatteita niin sanottujen nollatuntisopimusten käytölle. Kyse on työsopimuksesta, jossa työntekijän työaika on sovittu vaihtelevaksi, esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa.
Hallitus valmistelee lakimuutoksia, joilla säänneltäisiin vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä ja niihin liittyviä työsuhteen ehtoja.
Tarkoituksena on säännellä sopimusten oikeaa käyttöalaa niin, ettei kyseisiä sopimuksia käytetä muuta kuin silloin, kun sopimuksen tekemiselle on hyväksyttävä tarve. Peruste voisi olla työvoimatarpeen ennakoimattomuudesta, epäsäännöllisyydestä tai osapuolten yhteisestä tarpeesta johtuva.
Sääntelyn tarkentamisella ei ole tarkoitus estää vaihtelevan työajan sopimuksen tekemistä silloin, kun työvoiman tarve vaihtelee ennakoimattomasti tai työaika on osapuolten tahdon mukainen. Hallitus aikoo rajoittaa lisätyösuostumuksen käyttöä nollatuntisopimuksissa niin, että suostumus lisätyöhön voitaisiin antaa vain rajatuksi ajaksi.
Nykyisellään työaikalaki mahdollistaa lisätyösuostumuksen antamisen työsopimuksessa, jolloin työntekijä on velvollinen ottamaan vastaan lisätyötä ja voi kieltäytyä siitä vain perustellusta henkilökohtaisesta syystä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinään.
Työnantajalla on työsopimuslain nojalla velvollisuus antaa työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Käytännössä tämä selvitys annetaan yleensä työsopimuksen muodossa.
Hallitus valmistelee selvitysvelvollisuuteen lisäystä, jonka mukaan työnantajan tulisi antaa tieto vaihtelevan työajan käytön syistä ja arvio tarjottavan työn ennakoidusta määrästä. Mikäli tarjotun työn määrä myöhemmin poikkeaisi annetusta arvioista, tulisi antaa uusi arvio.
Lisäksi hallitus valmistelee muutokset, joilla turvataan vaihtelevan työajan piirissä olevan työntekijän oikeus sairausajan sekä irtisanomisajan palkkaan.
Muuta ajankohtaista työlainsäädännössä
Työnantajan tiedotusvelvollisuudet työvoimaa vähennettäessä
Työnantajalla ei enää ole työsopimuslain perusteella velvollisuutta ilmoittaa työvoimaviranomaiselle vähintään 10 työntekijän lomauttamisesta tai irtisanomisesta tuotannollisin ja taloudellisin perustein.
Työnantajan velvollisuus selvittää tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottavalle työntekijälle työ- ja elinkeinotoimistosta saatavat työvoimapalvelut on niin ikään poistettu. Nämä työsopimuslain muutokset koskevat lähinnä pieniä yrityksiä, niillä ei ole vaikutusta yhteistoimintalain mukaisiin velvollisuuksiin, jotka säilyvät ennallaan. Muutokset tulivat voimaan 1.5.2017.
Oikeus isyys- ja vanhempainvapaaseen
Avioliittolain uudistamisen vuoksi sairausvakuutuslakiin on tehty muutoksia liittyen vanhempainpäivärahaoikeuksiin perheissä, joissa lapsen vanhemmat ovat samaa sukupuolta.
Muutosten myötä lapsen hoidosta vastaavalla isällä on oikeus isyys- ja vanhempainrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa.
Oikeus vanhempainrahaan alkaa ajankohdasta, jona isä ottaa lapsen hoitoonsa. Siten isällä on oikeus vanhempainrahaan jo äitiysrahakauden aikana, mikäli hän ottaa lapsen hoitoonsa jo tällöin. Uusia säännöksiä sovelletaan, jos isä on ottanut lapsen hoitoonsa 1.3.2017 tai myöhemmin.
Äidin avio- tai avopuolisolla on oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein riippumatta siitä, onko puoliso mies vai nainen.
Uusia säännöksiä sovelletaan, jos lapsesta maksettava vanhempainpäivärahakausi on alkanut 1.3.2017 tai myöhemmin.
Johtaja Marko Silen
Helsingin seudun kauppakamari
Mitä ovat yleiset sopimusehdot (YSE:t) ja mistä niitä saa ?
Yleisiä sopimusehtoja eli ns. vakiosopimuksia on laadittu usealle alalle helpottamaan sopimuksen tekoa. Ajatuksena on, että sopimuspuolet sopivat erillisellä sopimuksella tärkeimmät toimitukseen liittyvät seikat; kuten hinnan, toimitusajan, laadun jne. ja viittaavat muiden kauppaan liittyvien ehtojen osalta alan yleisiin tai yrityskohtaisiin sopimusehtoihin. Yleensä ehdot on räätälöity tietyn alan erityistarpeiden mukaisesti jonkin toimialajärjestön toimesta.
Yleisten sopimusehtojen laatiminen on nähty tarpeelliseksi sen takia että lainsäädännöstä ei ole usein saatavissa riittävän yksityiskohtaisia menettelyohjeita kaupan eri tilanteisiin. Ehdoissa voidaan sopia myös vastuiden jakautumisesta lainsäädännöstä tai oikeuskäytännöstä poikkeavalla tavalla. Sekä kansallinen että kansainvälinen kauppalaki ovat ns. tahdonvaltaista oikeutta eli yritykset voivat sopia siitä poikkeavasti.
Yleisten sopimusehtojen tarve korostuu kansainvälisessä kaupassa, jossa sopimuskumppanien kotimaiden erilaiset oikeusjärjestykset voivat tuottaa ongelmia.
Yleiset sopimusehdot on erotettava mallisopimuksista. Mallisopimukset ovat itsenäisiä sopimuspohjia, joita täyttämällä tai muokkaamalla voidaan tehdä sopimus.
Käytettäessä yleisiä sopimusehtoja on huolehdittava niiden liittämisestä tarjoukseen tai sopimukseen – joko liitetiedostona tai fyysisesti printtisopimuksen liitteeksi. Vähintään sopimuskumppanilla on oltava mahdollisuus tutustua niihin sopimuksen tekotilanteessa. Muussa tapauksessa ne eivät tule sopimuksen osaksi.
Seuraavassa esimerkkejä yleisesti käytetyistä sopimusehdoista ja niiden myyjistä:
IT 2015 ehdot ovat tietotekniikka-alan yleiset sopimusehdot. Niitä myy Teknologiainfo (Teknologiateollisuus ry.): www.teknologiainfo.net. Kauppakamarikaupassa on myynnissä niiden kommentaarikirja. www.kauppakamarikauppa.fi
NL‑, NLM- , NR ja NU-ehdot ovat Pohjoismaisten teknologiateollisuuden järjestöjen ehtoja kone-ja laite toimituksiin, asennuksiin sekä huoltoihin. www.teknologiainfo.net
MET 03 ovat alihankinnan yleiset sopimusehdot. www.teknologiainfo.net
Orgalime-ehdot ovat NL-ehtoja vastaavat eurooppalaiset ehdot kansainvälisiin toimituksiin. http://licensing.orgalime.org tai www.teknologiainfo.net
ECE 188-ehdot ovat edellisen kaltaiset YK:n Euroopan talouskomission (ECE) laatimat ehdot. www.teknologiainfo.net
KSE 2013-ehdot ovat konsulttitoiminnassa (mm. rakentaminen) käytetyt yleiset sopimusehdot. Niitä myy Rakennustietokauppa. www.rakennustietokauppa.fi
YSE 1998-ehdot ovat rakentamisen yleiset sopimusehdot. www.rakennustietokauppa.fi. Kauppakamarikaupassa on myynnissä niiden kommentaarikirja. www.kauppakamarikauppa.fi
TK-ehdot ovat teknisen kaupan myyntiehtoja. Niitä myy Teknisen Kaupan Liitto. http://www.tekninen.fi/jasenyys/yleiset-sopimusehdot/
YSE KL2004-ehdot ovat Taloushallintoliiton tilitoimistopalveluihin laatimat ehdot. www.taloushallintoliitto.fi
Kuluttaja-asiamies (KKV) on ollut neuvottelemassa useille aloille kuluttajakauppaan ehtoja.
http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/sopimukset/vakiosopimusehdot/