1 Puheenjohtajan palsta Etelä-Karjalan kauppakamarin 80-vuotista toimintaa varjosti koronapandemian mukanaan tuomat poikkeavat ajat ja toimintatavat. Onneksi ja juuri laajojen tilaisuuksiin kohdistuneiden sulkutoimien alla saatiin pidetyksi 80-vuotisseminaari, jossa alustajana toimi psykologi Tommy Hellsten työhyvinvoinnin teemoin; juuri kuin tilauksesta ennen uudenlaisia pandemian mukanaan tuomia työnteon malleja. Juhlavuoden kunniaksi kauppakamari järjesti myös työhyvinvoinnin teemaan liittyvän Etelä-Karjalan Työhyvinvointikilpailun 2020 (enemmän vuosikertomuksen tekstiosassa). Kilpailuun osallistuneiden yritysten työhyvinvointiin liittyviä toimintamalleja jaettiin tiedoksi jäsenyrityksille. Kauppakamari sopeutti toimintaansa vastaamaan pandemian mukanaan tuomia uusia toimintamalleja. Työtä pystyttiin onneksi jatkamaan kaikilla osa-alueilla niin, että vuosi osoittautua esimerkiksi ulkomaan- kaupan asiakirjojen saralla poikkeuksellisen hyväksi. Myös koulutusta ja etäyhteyksin toteutettuja ajankohtaistilaisuuksia pystyttiin järjestämään. Pandemiakriisin vakavuus on koskettanut lähes kaikkia yrityksiä, mutta kovinta osumaa ovat ottaneet palvelualan yritykset. Etelä-Karjalassa venäläisen osto- voiman täydellinen puute tarkoitti käytännössä noin miljoonan euron päivittäisen myynnin menetystä. Toisaalta on toimialoja, jotka ovat osoittautuneet pitkälti pandemian kestäviksi. Maakunnan yritystoi- minnan tukijalan eli metsäteollisuuden toiminta on ollut lähes häiriötöntä. Myös monet liike-elämän pal- veluja tarjoavat yritykset ovat toimineet monella tapaa normaalisti ja jopa liiketoimintaansa kasvattaen. Etelä-Karjalan tavoitteena on olla yksi Suomen merkittävimmistä matkailumaakunnista. Vaikka ulko- maalaiset matkailijat ovatkin puuttuneet, yksi varmim- mistä trendeistä on se, että kotimaassa vietetään aikaa ja että kotimaan matkailun trendi vahvistuu. Uskallan myös todeta, että Etelä-Karjalan maakunta ja Saimaan ympäristö ovat monelle perheelle takuuvarmoja kotimaan lomakohteita. Takanamme oli neljä hyvän kasvun vuotta 2016–2019. Talouskasvu oli tosin hidastumassa jo ennen koronakriisiin alkua, mutta yhtä kaikki Suomi oli vielä pinnan yllä – talouskasvun odotettiin vuonna 2020 asettuvan noin yhden prosentin tasolle eli lähelle Suomen potentiaalista kasvuastetta. Mutta toisin kävi. Pessimistisimmät talousennusteet povasivat kaksinumeroisia ja miinusmerkkisiä kasvulukuja Suomelle vuodelle 2020. Tilanne oli kaiken kaikkiaan sekava. Ymmärrettävistä syistä talouspoliittinen epävarmuus oli ennätyslukemissa. Koronan ensimmäisen aallon laimentuessa Suomen kesä alkoi jo vihertää. Lukujen valossa tilanne ei näyttänyt enää niin pahalta, kun alussa uumoiltiin. Tuotannon aleneminen oli muutaman prosentin luokkaa suhteessa edelliseen vuoteen. Yritysten konkurssiluvut eivät olleet kasvaneet ja työllisyys säilyi yllättävänkin hyvällä tasolla. Valitettavasti syksyllä 2020 alkoi uusi epävarmuuden jakso, kun koronan toinen aalto rantautui Suomeen ja tartuntamäärät nousivat heittämällä ensimmäisen aallon lukumäärien ohi. Suht rauhallisen vuodenvaihteen 2020/2021 tilanne jälleen paheni kolmannen ja entisiä pahemman tautiaallon myötä. Pandemia on pakottanut koko yhteiskunnan muuttamaan tapoja toimia ja tehdä työtä. Suomi on koronan vauhdittamana ottanut jättimäisen teknologialoikan kohti tehokkaampaa etätyöskentelyä. Takaisin tuskin on palaamista ja koronan jälkeinen aika tulee olemaan erilainen työelämän kannalta. Vuoden 2020 loppupuolella saatiin myös uutisia, jotka merkittävästi vähentävät talouspoliittista epävarmuutta ja näin auttavat palkansaajia ja yrityksiä suunnittelemaan tulevaisuutta. Globaalisti kaksi suurta uutista ovat Yhdysvaltojen presidentin vaihtuminen sekä useiden erilaisten koronarokotteiden kehitys. Suomen talouspolitiikka kestää kansainväliset vertailut, vaikka aina parannettavaakin löytyisikin. Suomen EteläEurooppaa vähemmän sosiaalinen elämäntapa, luottamus instituutioihin ja montaa muuta Euroopan maata väljempi asukastiheys antavat Suomelle etulyöntiaseman koronakriisinkin hoidossa. Bruttokansantuote tippunee vuonna 2020 lopulta muutamia prosentteja. Vuosi 2020 oli vaikeuksien vuosi, mutta tappioista huolimatta selviydyimme siitä ja olemme maakuntana entistä vahvempi. Petri Krohns Etelä-Karjalan kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja 2020
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=