Kauppakamarin talouskatsaus - lokakuu 2020

Suomen julkinen talous on menneisyydessä ollut pääsääntöisesti ylijäämäinen - pois lukien lamat sekä finanssikriisin jälkeinen aika. Finanssikriisin jälkeinen sitkeä ja pysyväisluonteinen alijäämä onkin herättänyt huolta: onko julkinen sektori kestävällä pohjalla ja kuinka kestävyysvaje tulisi paikata? Sektorikohtainen lajittelu antaa hyödyllistä tietoa julkisen talouden eri osien muutoksesta. Paikallissektori eli kuntasektori on ollut tällä vuosituhannella kes- kimäärin noin puoli prosenttia alijäämäinen. Alijäämän odotetaan kasvavan noin yhteen prosenttiin koronakriisin jälkeisinä vuosina. Valtiosektori on tyypillisesti se julkisen talouden osa, mikä reagoi voimakkaimmin muutoksiin taloudellisessa toimintaympäristössä. Näin kävi 1990-luvun suuren laman, finanssikriisin ja näin tulee käymään myös koronakriisin aikana. Suhdan- neherkkyyden lisäksi valtiosektori on rakenteellisesti alijäämäinen. Edes vuosien 2016–2019 positiivisen talouskasvun aikana valtion alijäämää ei saatu käänty- mään alle prosenttiin. Kolmanneksi sosiaaliturvarahastojen sektorilla ylijäämät ovat historiallisesti ol- leet mittavia johtuen eläkejärjestelmästä. Aikaisempina vuosikymmeninä varsinkin suurten ikäluokkien eläkkeitä rahastoitiin, minkä seurauksena ylijäämä oli mitta- vaa - parhaimmillaan liki viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. VALTIO ON VELKAISIN JULKISEN SEKTORIN OSA On odotettavissa, että sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pienenee tulevaisuudessa edelleen. 8