Kauppakamarin talouskatsaus - lokakuu 2020

Keskuskauppakamari, World Trade Center Helsinki, PL 1000, Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki I puh. 09 4242 6200 keskuskauppakamari@chamber.fi I @K3FIN kauppakamari.fi • Julkinen velka ei ole itseisarvoisesti hyvä tai huono asia. Velan hyödyllisyys tai vahingollisuus riippuu siitä, mitä velkarahalla tehdään ja mikä on valtion uskottavuus velkakirjamarkkinoilla. • Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, mikäli suhdannehuipussa julkinen talous on selvästi alijäämäinen. Terveellä pohjalla olevan julkisen talouden pitäisi noususuh- danteessa ylijäämien kautta kerätä puskureita seuraavaan taantumaan varautuen. • Finanssikriisin jälkeinen sitkeä ja pysyväisluonteinen alijäämä on herättänyt huolta siitä, elääkö Suomi yli varojensa. • Julkisen talouden pitkän aikavälin näkökulmasta olennaista on velan korkotason suhde talouskasvuun tulevaisuudessa. • Valtion taloudenhoidon ja velanmaksukyvyn on oltava uskottavaa velkakirjamark- kinoilla; mitä epäluotettavammalla pohjalla velkakestävyys on, sen korkeampaa tuottoa sijoittajat rahalleen vaativat. • Kreikan velkakriisiin johtanut tarina on syytä pitää mielessä siksi, että Kreikan velkakriisin taustalla vaikuttava mekanismi on yleismaailmallinen ja se kertoo karua kieltään velkakestävyyden dynamiikasta. • Velkakestävyydestä tulee olla huolissaan etukäteen, koska ongelmien konkretisoi- tuessa on liian myöhäistä. • Velkakestävyys on ennen kaikkea kysymys asenteesta, jolla maassa suhtaudutaan velanottoon. Velkakestävässä maassa asenne konkretisoituu taloutta tervehdyttä- viin rakenteellisiin toimiin. • Suhdanne-elvytyksen haaste on se, että elvytyksen varjolla lisätään julkisen talouden menoja pysyvästi. • Hallituksen mukaan työllisyystoimia on tehty 31 000–36 000 lisätyöllisen verran, kun kokonaisuus huomioiden päätösperäisiä työllisyystoimia on oikeasti päätetty arviolta lievästi negatiivisesta luvusta runsaaseen 10 000 lisätyölliseen. YHTEENVETO

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=