Kauppakamarin talouskatsaus - lokakuu 2020
Keskuskauppakamari, World Trade Center Helsinki, PL 1000, Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki I puh. 09 4242 6200 keskuskauppakamari@chamber.fi I @K3FIN kauppakamari.fi • Julkinen velka ei ole itseisarvoisesti hyvä tai huono asia. Velan hyödyllisyys tai vahingollisuus riippuu siitä, mitä velkarahalla tehdään ja mikä on valtion uskottavuus velkakirjamarkkinoilla. • Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, mikäli suhdannehuipussa julkinen talous on selvästi alijäämäinen. Terveellä pohjalla olevan julkisen talouden pitäisi noususuh- danteessa ylijäämien kautta kerätä puskureita seuraavaan taantumaan varautuen. • Finanssikriisin jälkeinen sitkeä ja pysyväisluonteinen alijäämä on herättänyt huolta siitä, elääkö Suomi yli varojensa. • Julkisen talouden pitkän aikavälin näkökulmasta olennaista on velan korkotason suhde talouskasvuun tulevaisuudessa. • Valtion taloudenhoidon ja velanmaksukyvyn on oltava uskottavaa velkakirjamark- kinoilla; mitä epäluotettavammalla pohjalla velkakestävyys on, sen korkeampaa tuottoa sijoittajat rahalleen vaativat. • Kreikan velkakriisiin johtanut tarina on syytä pitää mielessä siksi, että Kreikan velkakriisin taustalla vaikuttava mekanismi on yleismaailmallinen ja se kertoo karua kieltään velkakestävyyden dynamiikasta. • Velkakestävyydestä tulee olla huolissaan etukäteen, koska ongelmien konkretisoi- tuessa on liian myöhäistä. • Velkakestävyys on ennen kaikkea kysymys asenteesta, jolla maassa suhtaudutaan velanottoon. Velkakestävässä maassa asenne konkretisoituu taloutta tervehdyttä- viin rakenteellisiin toimiin. • Suhdanne-elvytyksen haaste on se, että elvytyksen varjolla lisätään julkisen talouden menoja pysyvästi. • Hallituksen mukaan työllisyystoimia on tehty 31 000–36 000 lisätyöllisen verran, kun kokonaisuus huomioiden päätösperäisiä työllisyystoimia on oikeasti päätetty arviolta lievästi negatiivisesta luvusta runsaaseen 10 000 lisätyölliseen. YHTEENVETO
Made with FlippingBook
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=