Kauppakamarin talouskatsaus - lokakuu 2020

SUOMEN JULKINEN VELKA NYT JA EDELLISISSÄ KRIISEISSÄ Viime vuosikymmenien aikana Suomen julkinen velka on noussut tasaisen epäta- saisesti eli velan kasvu on ajoittunut erityisesti talouskriisien yhteyteen. Suomen suuressa lamassa, 1990-luvun lamassa julkinen velkasuhde nousi lyhyessä ajassa 14 prosentista 56 prosenttiin. Todennäköisesti velkataso olisi noussut enem- mänkin, mutta Suomella alkoi olla vaikeuksia saada lainaa markkinoilta. Lisäksi merkittävät lainanhoitokustannukset rajoittivat lainanottoa, minkä takia Suomes- sa päädyttiin tekemään leikkauksiakin suhdannepoliittisesti vaikeaan aikaan. Suomen suuren laman jälkeen velkasuhde lähti alenemaan ja vuosituhannen alun maltillista heilahdusta lukuun ottamatta laski vuoteen 2008 asti, jolloin julkinen velkasuhde oli enää 33 prosenttia. Finanssikriisissä jälleen velkasuhde nousi – tällä kertaa vähemmän jyrkästi, mutta pidemmän aikaan kuin 1990-luvun alussa. Kun 1990-luvun laman aikaa velkasuhteen kasvu taittui suurin piirtein vuonna 1993, niin finanssikriisin aikana velkasuhde kasvoi yhtäjaksoisesti vuoteen 2015 saakka päätyen liki 64 prosenttiin. Tämä finanssikriisin jälkeinen aika on Suomen menetetty vuosikymmen. Ennen koronakriisiä ei jäänyt montaakaan vuotta velkasuhteen laskea. Velka tu- lee nousemaan myös koronapandemian yhteydessä – VM:n uusimmassa ennus- teessa velkasuhteen arvioidaan olevan noin 76 prosenttia vuonna 2024. 1 Julkinen talous ei voi olla kestävällä tolalla, mikäli suhdannehuipussa julkinen talous on selvästi alijäämäinen. 1 VM:n ennuste ei huomioi seitsemättä lisäbudjettia, eli todellisuudessa arvio on alakanttiin. 6