Kauppakamarin talouskatsaus - lokakuu 2020

Lama-aikoina julkinen velka kasvaa voimakkaasti johtuen automaattisista va- kauttajista sekä päätösperäisestä finanssipolitiikasta . Automaattiset vakaut- tajat viittaavat mekanismiin, missä esimerkiksi laman takia kasvanut työttömyys lisää työttömyysturvamenoja ja sitä kautta automaattisesti elvyttää kansan- taloutta sekä pehmentää iskua. Yksinkertaistaen suuri julkinen sektori johtaa suurempaan suhdanneautomatiikkaan – suuren julkisen sektorin Suomessa automaattiset vakauttajat toimivat voimakkaasti. Päätösperäinen finanssipolitiikka koostuu nimensä mukaisesti erikseen päätet- tävistä suhdannepoliittisista toimista. Näillä toimenpiteillä pyritään automatiikan lisäksi oikea-aikaisesti tukemaan kansantalouden kokonaiskysyntää. Parhaita valintoja ovat yleensä toimet, jotka tukevat pitkän aikavälin kasvukilpailukykyä. Koronakriisin tapauksessa esimerkiksi alussa investoinnit relevanttiin terveys- teknologiaan sekä vähän myöhemmin julkiseen liikenneinfrastruktuuriin ovat oppikirjaesimerkkejä hyvistä päätöksistä. Istuvalta hallitukselta olisi voinut toivoa vahvempiakin panostuksia julkiseen liikenneinfraan, jotka taloustieteellisen tutki- muskirjallisuuden perusteella näyttäisivät olevan vaikuttavia investointeja. 4 Suhdanne-elvytyksen haaste on aina se, että elvytyksen varjolla lisätään julkisen talouden menoja pysyvästi. Suomen julkisten menojen suhde bruttokansantuot- teeseen on yksi maailman korkeimmista ja liian suuri julkinen sektori voi aiheut- taa ongelmia. Menojen pysyvä lisäys alleviivaa uskottavan suunnitelman tärkeyt- tä, millä alijäämät olisivat tulevaisuudessa tarkoitus kuroa umpeen. Tämäkin on kohta, mistä nykyhallitusta on valitettavasti syytä kritisoida. Konkreettista suun- nitelmaa alijäämän suhteen ei ole olemassa, minkä lisäksi hallituksen raportoimat työllisyysluvut ovat harhaanjohtavia. Hallituksen mukaan työllisyystoimia on tehty 31000–36000 lisätyöllisen verran, kun kokonaisuus huomioiden päätösperäisiä työllisyystoimia on päätetty optimistisen arvion mukaan noin 10 000 lisätyöllisel- lä. Pessimistinen arvio päätyy negatiiviseen työllisyysvaikutukseen. 4 Tätä kausaalista vaikutusta tukee viimeaikainen empiirinen tutkimuskirjallisuus mm. Acconcia et al (2014), Blanchard ja Leigh (2013) sekä Leduc ja Wilson (2014). 19 TALOUSKATSAUS