Kauppakamarin talouskatsaus - lokakuu 2020

VELAN KORKO ON MATALA – MUTTA KUINKA KAUAN? Paljon puhutaan velan matalasta korkotasosta, mutta miksi? Pitkässä juoksussa julkisen talouden näkökulmasta olennaista ei ole pelkästään velan absoluuttinen korkotaso vaan sen suhde talouskasvuun. Niin kauan, kun julkisen velan pitkän aikavälin keskimääräinen korkotaso on matalampi kuin pitkän aikavälin keskimää- räinen talouskasvu, on julkinen talous kestävä ja talouskasvu syö ajan mittaan velan pois. Epävarmuus ja myös kiistat liittyvät arvioihin velan koron ja talouskas- vun suhteesta tulevaisuudessa ja siihen, kuinka uudenlaiseen korkoympäristöön tulisi reagoida. Pitkä korkotaso eli Suomen 10-vuotisen velkakirjan tuotto on alentunut jo pidemmän aikaa. Vuosituhannen alussa valtio sai 10 vuodeksi lainaa hieman alle kuuden prosentin korkotasolla, kun vuoden 2019 aikana sama korko valahti negatiiviseksi. Viimeisimpien tietojen mukaan tuotto on ollut vuoden 2020 syys- kuussa noin -0,2 prosenttia. 2 Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen valtio saa rahaa, kun se ottaa velkaa. Matala korkotaso on sekä hyvä että huono asia. Hyvä asia se on siksi, että Suomen valtio pystyy vakiinnuttamaan velasta koituvan korkokustannuksen matalalle tasolle. Tällöin velan fiskaali- nen taakka on pieni ja julkisen talouden liikkumatila velan suhteen lisääntyy. Huono asia matala korkotaso on, jos se altistaa ajattelemaan, ettei julkisel- la velalla ole kustannuksia. Julkisella velanotolla on kustannuksensa ja ne tulevat esiin korkotason noustessa. 2 Elokuun lopussa laskettiin liikkeeseen kolmen miljardin euron edestä sarjaobligaatioita (RFGB 0.00 15.09.2020). 12