Kauppakamarin talouskatsaus - lokakuu 2020

SUOMI KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Suomen julkinen velka on kansainvälisesti vertaillen keskimääräisellä tasolla. Velkamäärä on tosin kasvanut merkittävästi 1990-luvun alun jälkeen. Suomen (konsolidoitu) julkinen velka vuonna 2019 oli 59,4 prosenttia suhteessa brutto- kansantuotteeseen eli noin 143 miljardia euroa. Suomen velkasuhde on mar- ginaalisesti yli EU:n mediaanin ja marginaalisesti alle EU:n painottamattoman keskiarvon; Suomi on siis melko tyypillinen ja keskimääräinen suorittaja julkisen velan määrän suhteen. Tietty julkisen velan taso näyttäytyy varsin erilaisena, mikäli yhteiskunnassa vallitsee kestävyysylijäämä verrattuna kestävyysvajeen tilanteeseen. Julkinen velka on kuitenkin muuttuja, joka kuvaa pistemäisesti tämän hetken tilannetta. Olennaista julkisen talouden näkökulmasta ei kuitenkaan ole pelkäs- tään velan taso nyt, vaan myös ali- tai ylijäämät tulevaisuudessa; puhutaan siis julkisen talouden kestävyysvajeesta. Kestävyysvaje on suuntaa antava indikaat- tori, joka kertoo julkisen talouden kehityksestä tulevaisuudessa parhaimman mahdollisen tietämyksen puitteissa. Kestävyysvaje mittaa sitä julkisen talouden sopeutustarvetta, mikä on seurausta ikääntymisen aiheuttamista kustannuksis- ta. Tietty julkisen velan taso näyttäytyy varsin erilaisena, mikäli yhteiskunnassa vallitsee kestävyysylijäämä verrattuna kestävyysvajeen tilanteeseen. Euroopan Komission tämän vuoden alussa julkaistujen laskelmien mukaan Suo- men kestävyysvaje on 3,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on selvästi EU:n keskiarvoa (2,4 prosenttia) korkeampi. Pohjoismaisten verrok- kiemme Ruotsin ja Tanskan arvot ovat samassa järjestyksessä 1,2 prosenttia ja 0,4 prosenttia. 10