Kehen yrityksen tai oppilaitoksen edustaja ottaa yhteyttä? Oppilaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä tunnistetaan liika pistemäisyys ja henkilösidonnaisuus; henkilöiden vaihtuessa syntyy yhteistyön epäjatkuvuuskohtia. Yhteistyö edellyttää systemaattista toimintatapaa, minkä kautta syntyy pysyviä ja tuloksia tuottavia rakenteita. Vain aito toimijoiden kohtaaminen synnyttää systemaattista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Eri toimintatapoja on jo olemassa, mutta niissä edellytetään riittävää koordinaatiota lukuisten eri toimijoiden välillä. Toimenpiteet: Säännöllinen toimintatapa oppilaitosten ja yritysten edustajien vuoropuhelulle. Selkeä yhteyshenkilö oppilaitosyhteistyölle niin yrityskentässä kuin oppilaitoksissa. Mittarit: Elinvoimaparlamentti määrittelee. Haaste: Koulutuksen työelämävastaavuus Yritysten näkökulmasta oppilaitosten keskeisenä perustehtävänä on tuottaa tulevaisuuden osaajia työelämän yhä monimuotoisimpiin tarpeisiin. Yritysten edustajien viestiä on näin ollen syytä kuunnella herkällä korvalla. Vaikka lopunperin ”työ tekijänsä opettaa”, yrityksillä on perusteltu syy olettaa oppilaitosten antavan opiskelijoille vähintään perusvalmiudet kulloisiinkin työelämän tarpeisiin. Toimenpiteet: Varmistetaan työelämän näkemyksen huomioon ottaminen oppiainesisällöissä (esim. ulkoinen työelämän suorittama auditointi). Mittarit: Elinvoimaparlamentti määrittelee. Strateginen valinta 4: YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN – YRITYSMYÖNTEISYYS LÄPI RAKENTEIDEN Tilannekuva: Yritykset strategioiden keskiöön! Yritystoiminta generoi maakunnan taloudellista hyvinvointia. Näin ollen on perusteltua monipuolisesti vahvistaa yrittäjyyttä. Helposti unohtuu, että myös Etelä-Karjalan vahva teollinen ekosysteemi on takaamassa yrityskentän monipuolisuutta mm. alihankinta- ja palvelusektorin kautta. Haaste: Julkiset yrityspalvelut
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=