Vuosikertomus 2016

2 1 KAUPPAKAMARIVUOSI 2016 Maailmantalouden kasvu oli vuonna 2016 epäyhtenäistä, mutta oli kuitenkin kolmen prosentin tuntumassa. Kehittyneissä maissa oli havaittavissa hienoista kasvun vahvistumista loppuvuodesta. Vuoden 2016 poliittiset tapahtumat olivat omiaan lisäämään talouden epävarmuutta. Esimerkiksi Iso-Britannian päätös erota Euroopan Unionista ei lyhyellä tähtäimellä näkynyt muutoin kuin punnan valuuttakurssin heikkenemisenä. Epätietoisuus tulevista järjestelyistä vaikeuttaa investointitoimintaa etenkin Iso-Britanniassa ja mahdollisesti myös muissa EU-maissa. Monet vaalit Euroopassa lisäsivät epävarmuutta ja heikensivät EU:n päätöksentekokykyä tilanteessa, jossa moni ongelma odotti ratkaisuaan. Tämän lisäksi globalisaatio on hajottanut arvoketjut eri maihin ja siten vahvistanut maiden välistä riippuvuutta. Syntyneitä riippuvuuksia ei voida purkaa aiheuttamatta suuria kustannuksia. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi vahvisti odotuksia kasvun nopeutumisesta Yhdysvalloissa. Tämä perustui lupauksiin verotuksen keventämisestä ja perusrakenneinvestointien kasvattamisesta sekä elinkeinoelämää koskevan sääntelyn purkamisesta. Suurin epävarmuus liittyi kuitenkin Trumpin kauppapolitiikkaan. Toteutuessaan esitetyt kauppapoliittiset toimet uhkaavat sysätä liikkeelle toimien ja vastatoimien kierteen, joka vähentää maailmantalouden kasvua. Suomen talous oli vuoden 2016 loppupuolella noin puolentoista prosentin kasvussa. Kuluttajien ja osin yritysten odotukset vahvistuivat, ja talouden kasvu nojautui pitkälti kotimaiseen kysyntään. Julkisuudessa esillä olleet isot projektit eivät kuitenkaan piristäneet vientiä, joka oli edelleen selvästi pienempi kuin taloustaantuman alkuvuonna 2008. Suomen hallituksen kätilöimä kilpailukykysopimus tuki hintakilpailukykyä ja mahdollisti työmarkkinarauhan. Hallitus toteutti tärkeitä rakenteellisia uudistuksia. Uudistusten tiellä on kuitenkin jatkettava, koska nykyisenkaltaista julkisen sektorin menorakennetta ei voida ylläpitää, mikäli talouden kasvuvauhti jää tällä hetkellä nähtävissä olevaan yhteen prosenttiin vuodessa. Suomi tarvitsee talouden suorituskyvyn parantamiseksi lisää investointeja tuottavuuden nostamiseksi ja etenkin osaamiseen perustuvan tuotannon kasvattamiseksi. Etelä-Karjalan taloustilanne oli kaksijakoinen. Venäläisen ostovoiman puolittuminen huippuvuosista on jättänyt jälkensä erityisesti palvelusektorille. Sen sijaan metsäteollisuuden muutos monialaiseksi biotaloudeksi on edelleen maakunnan selkäranka ja vahvuus. Etelä-Karjalassa viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta on peräti 73 prosenttia. Kaikkea yritystoimintaa ajatellen on tärkeää, että maakunnassa on vetävät väylät teollisuuden kuljetuksille. Myös osaava työvoima ja toimintatapojen muutokset digitalisaation myötä ovat kauppakamarin edunvalvonnan keskiössä. Toteutimme 1.1.2016 suuren valiokuntauudistuksen. Luottamushenkilötoiminta sai uutta puhtia viiden valiokunnan työn kautta. Jäsenyritysten edunvalvonnan saralla valiokunnat olivat erittäin aktiivisia, tuloksia tuottaen. Uudet valiokunnat ovat kaupan valiokunta, matkailuvaliokunta, koulutus- ja osaamisvaliokunta, logistiikka- ja teollisuusvaliokunta ja kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunta. Jarmo Partanen Kauppaneuvos, Oma Säästöpankki Oyj Etelä-Karjalan kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja 2016