yritysten rikosturvallisuus 2017

64 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 Tiedon luvattomat urkintatapaukset kaupan alalla kasvussa, teollisuudessa tunnistetaan paremmin suojattava tietopääoma Kaupan alan yritykset ilmoittivat toteutuneista tieto- riskeistä kaikkein useimmin ja rakennusalan yritykset muiden toimialojen yrityksiä harvemmin. Kaupan alal- la yritystiedon luvattomasta urkinnasta ilmoittaneiden osuus, 15 prosenttia, oli niin suuri, että riskienhallintaan on syytä alalla erityisesti panostaa. Muilla aloilla osuu- det olivat 7- 8 prosentin tasolla. Urkintatapauksista huolimatta kaupan alan yrityksistä vain kolmannes tun- nistaa, että niillä on kilpailijaa kiinnostavaa tietoa. Teol- lisuudessa oli eniten (50 %) yrityksiä, jotka tunnistavat, että niillä on tietoa, joka saattaisi olla laittoman tiedus- telun tai yritysvakoilun kohteena. Joka kolmas yritys on törmännyt epäluotettavaan yhteistyökumppaniin Joka kolmannella yrityksellä oli huonoja kokemuksia yhteistyökumppaneista. Vuoden 2017 kyselyssä epäluo- tettavasta yhteistyökumppanista raportoivia oli eniten kaupan alalla, jossa 40 prosenttia raportoi epäluotet- tavasta yhteistyökumppanista. Vuoden 2017 kyselyssä rakennusalan yrityksistä 38 prosentilla oli ollut epäluo- tettava yhteistyökumppani viimeisen kolmen vuoden aikana. Yhteistyökumppaniin tyytymättömien yritysten osuus rakennusalalla on kuitenkin jatkuvasti pienenty- nyt. Osuudet olivat keskimääräisellä kolmanneksen ta- solla palvelualalla ja teollisuudessa. Kaikilla toimialoilla on kuitenkin niin paljon yrityksiä, jotka ovat kohdan- neet epäluotettavia kumppaneita, että yhteistyökump- panin luotettavuuden arviointiin pitäisi käyttää yrityk- sissä selvästi nykyistä enemmän aikaa. Yrityksistä reilu puolet arvioi yhteistyökumppanin luotettavuutta. Petokset kohdistuvatkin useammin suurempiin yri- tyksiin Petokset ovat voimakkaassa kasvussa ja niitä tehdään yhä useammin tietoverkkojen avustuksella. Yrityksistä 13 prosenttia ilmoitti joutuneensa ulkopuolisen aiheut- taman petoksen kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Monia petosyrityksiä pidetään julkisuudessa lähinnä pienten yritysten ongelmina. Yrityskokoluok- kavertailussa ilmeni kuitenkin se, että pienissä ja keski- suurissa yrityksissä petosten kohtaaminen oli keskimää- räisellä tasolla (12 - 13 %), kun taas suurista yrityksistä peräti neljännes (25 %) ilmoitti ulkopuolisen tekemistä petoksista. Petoksia voidaan kohdistaa tarkoituksella suuriin yrityksiin, joiden työntekijät eivät voi käytän- nössä aina tuntea toisiaan. Tämä helpottaa petoksen tekoa, mikäli henkilökunta ei ole varautunut petosyri- tysten mahdollisuuteen. Lahjonnasta raportoidaan aiempaa enemmän, osuudet kuitenkin vielä pieniä Vastanneista yrityksistä kolme prosenttia (1 %-->3 %) oli kohdannut lahjontaa viranomaisten kanssa asioi- dessa ja viisi prosenttia (3 %-->5 %) yritysten välisessä yhteistyössä. Lahjontaa havaitaan aikaisempaa enem- män, mutta osuudet ovat vielä keskimäärin melko pie- niä. Yritysten osuus, jotka olivat kohdanneet lahjontaa viranomaisasioinnissa, kasvoi kaikilla toimialoilla useilla prosenttiyksiköllä vuosina 2012 - 2017. Yritysten välisessä yhteistyössä lahjontaa kohtasivat eniten rakennusalalla toimivat yritykset. Lahjonnasta raportoivien rakennusalan yritysten osuus nousi yhdek- sään prosenttiin (6 %-->9 %). Lahjonnasta yritysten vä- lisessä yhteistyössä raportoivien kaupan alan yritysten osuus nousi neljästä prosentista kuuteen prosenttiin ja palvelualalla kahdesta kuuteen prosenttiin. Teollisuu- dessa muutos oli kolmesta neljään prosenttiin. Yrityksen jatkuvuuden turvaamiseksi vielä tehtävää Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmas- osalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin vastaajista peräti neljäsosa ei ole tehnyt suunnitelmaa. Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensieto- kyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmien määrää on saata- va lisättyä kaikissa yrityskokoluokissa. Suurimman sallitun keskeytysajan määrittäminen antaa johdolle käsityksen siitä, mitä kriittiset toiminnot ja pal- velut ovat ja miten pitkään ne voivat olla pysähtyneenä. Joillakin yrityksillä saattaa olla toimintoja, jotka eivät voi olla lainkaan tai vain lyhyen aikaa keskeytyneenä. Kai- kista vastanneista yrityksistä vain kolme kymmenestä (29 %) oli määritellyt suurimman sallitun keskeytysajan. Nykyisin yhteistyökumppaniverkostolla ja alihankinta- ketjuilla on merkittävä rooli yrityksen toiminnan onnis- tumisessa. Suurien ja keskisuurien yritystenkin joukos- sa on vielä paljon yrityksiä, jotka eivät ole huomioineet alihankintaketjun jatkuvuuden varmistamista, vaikka ovat riippuvaisia alihankkijoidensa ja yhteistyökump- paneidensa toimitusvarmuudesta. Kaikista vastanneis- ta yrityksistä vain yli neljäsosa oli sopinut kirjallisesti toi- mittajien kanssa häiriötilanteisiin varautumisesta. Yrityksistä merkittävä osa ei saa tarvitsemaansa tie- toa Vain viidennes yrityksistä saa viranomaisilta rikosilmi- öihin liittyvää tietoa. Tilanne on heikoin teollisuudessa, jossa 15 prosenttia saa tietoa. Erityisesti tietoa tarvitsee kaupan ala, johon kohdistuu keskimääräistä enemmän omaisuus-, henkilö- ja tietoriskejä. Kaupan alalla tietoa tarvitsee 45 prosenttia yrityksistä ja muilla toimialoilla kolmannes.