yritysten rikosturvallisuus 2017

63 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 12 JOHTOPÄÄTÖKSET Suuriin yrityksiin kohdistuva rikollisuus kasvussa Yrityksistä 44 prosenttia arvioi, että rikosten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana ja tästä seit- semän prosenttia arvioi, että rikosten määrä on lisään- tynyt paljon. Joka toinen suuri yritys näkee kasvua yrityksiin koh- distuvien rikosten ja väärinkäytösten määrässä viimei- sen kolmen vuoden aikana. Edelliseen mittauskertaan verrattuna osuus on selvässä kasvussa (34 %-->52%). Kaikissa neljässä kyselyssä (2017, 2012, 2008 ja 2005 ) suuret yritykset kokevat joutuvansa keskimääräistä useammin rikosten ja väärinkäytösten kohteeksi. Kaupan ja rakennusalan arviot turvallisuustilan- teesta muita aloja synkemmät Yritysrikosten kehitystä pidettiin synkimpänä kaupan alalla ja rakennusalalla. Rakennusalalla vaihtuvien työ- maiden suojaaminen on vaikeaa ja riittävä suojaus tulee yrityksille liian kalliiksi. Rakennusalan vastaajista perä- ti 58 prosenttia ilmoitti työväline- ja laitevarkauksista. Kauppa kohtaa myös entistä enemmän uudenlaisia tie- to- ja petosriskejä. Turvallisuustilannetta pidetään kaikilla aloilla selvästi heikompana kuin edellisellä mittauskerralla. Viisi vuot- ta sitten tehdyssä selvityksessä viidennes rakennusalan ja teollisuusalan yrityksistä, neljännes palvelualan yri- tyksistä ja kolmannes kaupan alan yrityksistä arvioi ri- kosten määrän olevan kasvussa. Vuonna 2017 puolet rakennusalan ja kaupan yrityksistä ja neljä kymmenes- tä teollisuuden ja palvelualan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa. Joka kolmannessa kaupan ja palvelualan yritykses- sä uhkatilanteita – varautumisessa vielä puutteita Joka kolmannessa kaupan ja palvelualan yrityksessä on ollut uhkatilanteita. Ohjeet väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintaan puuttuvat edelleen monelta kaupan (44 %) ja palvelualan (38 %) yritykseltä. Näissä yrityksissä ohjei- den teko on tarpeellisempaa kuin muiden alojen yrityk- sissä, jossa uhkailun tai väkivallan riski on vähäisempää. 40 prosenttia ei ole varautunut EU:n tietosuoja-ase- tukseen EU:n uuden tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkaa 25.5.2018. EU:n tietosuoja-asetus tuo lisää velvoitteita rekisterinpitäjälle ja henkilötietojen käsittelijälle. Yri- tyksistä 40 prosenttia ei ole varautunut tietosuoja-ase- tukseen, ja vajaa viidesosa ei osaa ottaa kantaa asiaan. Keskimääräistä heikompaa varautuminen on henkilö- määrältään pienissä yrityksissä. Pienistä, alle 50 hen- kilöä työllistävistä yrityksistä vajaa kolmannes, keski- suurista yrityksistä puolet ja suurista yrityksistä kolme neljästä on varautunut asetukseen. Salassapitosopimusten ja luokittelu- ja käsittelyoh- jeiden puute lisää pienten yritysten haavoittuvuutta Salassapitosopimuksia tai -sitoumuksia ei ole tehnyt vii- dennes yrityksistä. Salassapitosopimusten teko on pie- nissä yrityksissä huomattavasti harvinaisempaa kuin suurissa yrityksissä. Tämä lisää pienten yritysten haa- voittuvuutta. Pienistä yrityksistä 23 prosenttia ei käy- tä salassapitosopimuksia. Suurissa yrityksissä osuus on kolme prosenttia. Pienten yritysten haavoittuvuutta tie- toturvaloukkaustapauksissa lisää myös se, että yli puo- let pienistä yrityksistä ei ollut tehnyt ohjeita liike- ja am- mattisalaisuuksien käsittelyyn. Verrattuna viisi vuotta aiemmin tehtyyn mittauskertaan, käsittelyohjeet ovat yleistyneet erityisesti suurissa yrityksissä, kun taas muis- sa yrityksissä muutokset ovat olleet melko pieniä. Identiteettikaappaukset kasvussa Vuoden 2017 yritysturvallisuuskyselyssä tietoon koh- distuvista riskeistä nousi esille lukuisat tapaukset, jois- sa yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapa- ta. Yleensä yritystä on haluttu erehdyttää maksamaan pieniä tai isoja summia rikollisen tilille. Suuret yritykset näyttävät valikoituvan usein rikoksen kohteeksi. Pienis- tä yrityksistä viisi prosenttia, keskisuurista yrityksistä 11 prosenttia ja suurista yrityksistä peräti 28 prosenttia il- moitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Vertailu eri kyselyjen välillä kuvaa ilmiön kasvua. Kun vuonna 2012 kolme prosenttia kaikista yrityksistä ja neljä prosenttia yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yri- tetty kaapata, vuonna 2017 osuus nousi molemmissa kohderyhmissä kahdeksan prosenttiin. Vuonna 2017 osuudet vaihtelivat toimialasta riippuen seitsemän ja kymmenen prosentin välillä, kun osuudet viisi vuotta aiemmin olivat kolmen ja viiden prosentin välillä. Se- kä vuonna 2017 että 2012 osuudet olivat korkeimmat kaupan alalla (vuonna 2017: 10 % ja vuonna 2012: 5 %). Kyselyssä ilmennyt ilmiön laajuus ja lukuisat tapaukset antavat vahvan viestin. Yritysten pitää ottaa riskienhal- linnassaan ja henkilöstölle annettavassa ohjeistuksessa vakavasti ilmiö.