yritysten rikosturvallisuus 2017

41 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 7 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Turvallisuusjohtamisen kehittyminen Turvallisuusjohtamisen kautta yritys toteuttaa turvalli- suuspolitiikkaa ja turvallisuuden kehittämistä. Turval- lisuus kuuluu turvallisuusjohtajan lisäksi kaikille työn- tekijöille ja esimiesasemassa olevilla henkilöillä on erityinen vastuu huomioida turvallisuus työssään ja osoittaa näin alaisilleen sen tärkeys osana arkityösken- telyä. Jos yrityksellä ei ole palkattua turvallisuusjohta- jaa, sitä suurempi vastuu turvallisuusjohtamisesta on yrityksen johdolla. Verrattaessa tämän vuoden kyselyn tuloksia vuosina 2012, 2008 ja 2005 tehtyjen kyselyjen tuloksiin, lähes kaikkien turvallisuusjohtamisen osa-alueiden osalta on tapahtunut näkyvää myönteistä kehitystä. Tämä kertoo turvallisuuden ankkuroitumisesta osaksi yritysten toi- mintaa ja johtamista. Omassa organisaatiossani haasteena on resursointi turvallisuustehtävien hoitamiseksi ja ylimmän joh- don selkeän tuen puuttuminen työlle. Turvallisuu- sorganisaatioon kuuluu kyllä edustaja ylimmästä johdosta, mutta siitä miten asiat päätyvät johto- ryhmälle tiedoksi, ei ole täyttä varmuutta. Yleisesti haasteena on myös tietoturva- ja turvallisuusohjeis- tuksien jalkautuksen puutteet, eli koko henkilöstö ei ole tietoinen käytännöistä ja periaatteista. (Yli 250 henkilöä työllistävä palvelualan yritys) Turvallisuusjohtamisen tavat ja muodot Johdon osallistuminen ja turvallisuusasioiden käsit- tely henkilökunnan kanssa Yrityksen johdon asenne turvallisuuteen ohjaa merkit- tävällä tavalla sitä, miten henkilökunta suhtautuu tur- vallisuuteen. Turvallisuuteen vähättelevästi suhtautuva henkilökunta voi tehdä tarkoittamattaan tyhjäksi sen, mitä yritys on tavoitellut panostaessaan turvallisuu- teen. Jos henkilökunta päästää yritykseen tuntemat- tomia henkilöitä, voi sinänsä hyvää tarkoittava henki- lökunta tehdä tyhjäksi sijoitukset ovien lukitukseen, hälytysjärjestelmiin ja vartiointiin. Henkilökunnan kou- lutus on tehokkain tapa kertoa henkilökunnalle, miten yritys haluaa henkilökunnan toimivan turvallisesti. Yhdeksän kymmenestä vastaajayrityksestä (91 %) ker- toi johdon osallistuvan turvallisuuden kehittämiseen. Tuloksissa ei ollut juuri eroa yrityksen koon perusteel- la. Eri toimialoilla johto osallistui turvallisuuden kehit- tämiseen seuraavasti: teollisuus 92 %, palveluala 90 %, kaupan ala 90 % ja rakennusala 88 %. Korkeat vas- tausprosentit kertovat yritysten johdon mieltäneen turvallisuuden osaksi yrityksen toimintaa yrityksen ko- koluokasta tai toimialasta riippumatta. Johdon osallis- tuminen turvallisuuden kehittämiseen on yleistynyt sel- västi yli viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä vuosien 2005 ja 2017 välillä (80 %-->91 %). Käsittelemällä turvallisuusasioita henkilökunnan kans- sa saadaan työntekijät aktivoitua turvallisuusasioihin ja ymmärtämään roolinsa osana yrityksen turvallisuutta. Turvallisuusasioiden käsittely osana liiketoiminnan ko- kouksia, kuten kuukausipalavereissa ja projektikokouk- sissa, tuo turvallisuuden osaksi liiketoimintaa ja lisää turvallisuustietoisuutta. Kaikista yrityksistä 87 prosenttia käsitteli turvallisuus- asioita henkilöstön kanssa. Osuus oli hieman pienempi pienissä yrityksissä, 84 prosenttia. Suurista vastaajayri- tyksistä kaikki käsitteli turvallisuusasioita henkilöstön kanssa ja keskisuuristakin valtaosa (92 %). Eri toimialoil- la turvallisuusasioita käsiteltiin henkilökunnan kanssa seuraavasti: kaupan ala 90 %, palveluala 87 %, teollisuus 85 % ja rakennusala 82 %. Turvallisuusasioiden käsittely henkilökunnan kanssa on yleistynyt yli viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä vuo- sien 2005 ja 2017 välillä (82 %-->87 %). Turvallisuusjohtaminen osana toiminta- tai laatujär- jestelmää Kytkemällä turvallisuus laatuun tai toimintaan yritys yh- distää turvallisuuden osaksi yrityksen laatujärjestelmän auditointeja. Samalla tarve erilliselle turvallisuuden ar- vioimiselle voi jäädä vähäisemmäksi. Kahdella kolmasosalla (67 %) yrityksistä turvallisuus on osa yrityksen toiminta- tai laatujärjestelmää. Suu- rista vastaajayrityksistä yhdeksällä kymmenestä (90 %), keskisuurista kahdeksalla kymmenestä (81 %) ja pienis- tä yrityksistä alle kahdella kolmasosalla (61 %) turvalli- suus on osa yrityksen toiminta- ja latujärjestelmää. Eri toimialoilla turvallisuusasioita käsiteltiin henkilökun- nan kanssa seuraavasti: rakennusala (70 %), teollisuus (69 %), palveluala (67 %) ja kaupan ala (65 %).