yritysten rikosturvallisuus 2017

36 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 • toimitusjohtajahuijaukset Toimitusjohtajahuijauksilla on huijattu suurten suo- malaisyritysten tytäryhtiöistä jopa miljoonia euroja. Tapauksissa väärennetystä tai joskus jopa aidosta hak- keroidusta sähköpostiosoitteesta lähetetään yrityksen johtohenkilön nimissä maksukehotus taloushallintoon, josta maksu suoritetaan rikollisten tilille. Huijausyrityk- siä voidaan tehostaa puhelinsoitoilla, jossa huijari esiin- tyy esimerkiksi yrityskauppaa hoitavana lakimiehenä. Toimitusjohtajahuijauksena tunnettu laskutushui- jaus, mutta se jäi yritykseksi. (Alle 50 henkilöä työllistävä palveluyritys) Försök att få betalning gjort genom e-mail från VD. (50-249 henkilöä työllistävä teollisuusyritys) Hävikki myymälöissä, tuotannossa, kuljetuksissa tai varastoinnissa Hävikki voi johtua tilausvirheistä tai esimerkiksi tuottei- den vioittumisesta tai pilaantumisesta, mutta epätaval- liseen hävikkiin voi olla syynä varkaudet. Epätavallises- ta hävikistä myymälöissä, tuotannossa, kuljetuksissa tai varastoinnissa raportoivien yritysten osuus oli vuoden 2017 ja 2012 kyselyissä lähes sama (13 %-->12 %). Eri vuosien kyselyjen tuloksia verratessa voidaan havai- ta, että hävikin määrä on vähentynyt yli viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä vuodesta 2005 alkaen. Vuon- na 2005 hävikistä raportoi 17 prosenttia yli viisi henki- löä työllistävistä yrityksistä. Vuosina 2008, 2012 ja 2017 hävikistä raportoivien yli viisi henkilöä työllistävien yri- tysten osuus on vakiintunut 12 ja 14 prosentin välille. Kaikilla mittauskerroilla epätavallista hävikkiä on ollut eniten kaupan ja rakennusalan yrityksissä. Vuoden 2017 kyselyssä epätavallisesta hävikistä ilmoitti joka kymmenes teollisuuden ja palvelualan yritys. Ra- kennusalla epätavallista hävikkiä oli selvästi vähemmän kuin edellisellä mittauskerralla. Rakennusalan yrityksis- tä vain 14 prosenttia raportoi epätavallisesta hävikistä, kun vuonna 2012 joka viides (20 %) raportoi epätavalli- sesta hävikistä. Kaupan alalla epätavallisen hävikin vähentäminen on ollut hitaampaa kuin rakennusalalla. Lainsäädäntö on kuitenkin viimein vastannut kauppiaiden huoleen. Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä kaupan alan yri- tykset raportoivat myymälävarkauksien ja näpistysten määrän kasvusta ja yleisestä välinpitämättömyyden signaalista tilanteessa, jossa poliisin määräämiä sakko- ja ei vuoden 2008 jälkeen muunnettu vankeudeksi. Sa- kon muuntorangaistus kuitenkin palautettiin vuoden 2017 alusta. Sakon muuntorangaistus tarkoittaa sitä, että myymälävarkaalle määrätty sakko voidaan muun- taa vankeudeksi, jos sakkoa ei saada perityksi rahana. Vuonna 2017 hävikistä raportoivien kaupan alan yritys- ten osuus on laskenut prosentilla edelliseen mittausker- taan verrattuna (26 % –25 %). Todennäköisesti epäta- vallisesta hävikistä raportoivien kaupan alan yritysten osuus tulee edelleen tippumaan lainsäädännön muu- toksen myötä. Työkalu ja tavarahävikki (Yli 250 henkilöä työllistävä palvelualan yritys) Henkilökunnan tahalliset väärinkäytökset ja myy- mälävarkaudet. (Yli 250 henkilöä työllistävä kaupan alan yritys) Pimeä työvoima toimialalla Harmaan talouden kannalta riskitoimialoja ovat työ- ja elinkeinoministeriön mukaan rakennusala ja majoitus- ja ravitsemusala sekä kuljetusala. Majoitus- ja ravitse- musala ja kuljetusala ovat mukana yritysturvallisuusky- selyssä palvelualan vastaajaryhmässä. Yritysturvallisuuskyselyyn vastanneista kaikista yrityk- sistä 15 prosenttia on kohdannut toimialalla pimeää työvoimaa. Kaikkien yritysten osuus oli sama myös edellisellä mittauskerralla vuonna 2012. Vuoden 2017 yritysturvallisuuskyselyssä teollisuusyri- tyksistä vain kahdeksan prosenttia ja kaupan alan yri- tyksistä kuusi prosenttia raportoi pimeästä työvoimasta toimialalla. Palvelualalla pimeästä työvoimasta toimi- alalla raportoivien yritysten osuus on kuitenkin ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Palvelualalla osuus oli 22 prosenttia vuoden 2017 mittauksessa, 18 prosent- tia vuoden 2012 mittauksessa ja 12 prosenttia vuoden 2005 mittauksessa. Palvelualalla harmaata taloutta on pyritty kitkemään muun muassa kuitinantovelvollisuu- della. Palvelualan vastaajista myös osa edustaa kulje- tusalaa. Harmaan talouden ilmiöitä kuljetusalalla ovat muun muassa pimeän työvoiman käyttö ja pimeiden kuljetuspalveluiden myynti. Kuljetusyritykset ovat kat- soneet, että alalla on harmaata taloutta erityisesti ulko- maisen kuljetusliikenteen vuoksi. Ravintola-alan har- maa talous on tyypillisimmillään pimeästi maksettua palkkoja, veronkiertoa ja ohimyyntiä. Rakennusala on ollut harmaalle taloudelle otollista kas- vualaa, koska työ on projektimaista, alihankintaketjut ovat tavallisia ja työvoiman tarve vaihtelee paljon. Pi- meää työvoimaa esiintyy alan omien arvioiden mukaan erityisesti yksityisillä pienrakennustyömailla. Rakennus- alan yrityksistä 38 prosenttia raportoi pimeästä työvoi- masta toimialalla. Osuus on suuri, mutta se on pudon- nut selvästi edellisestä, vuoden 2012 mittauskerrasta. Vuonna 2012 joka toinen (54 %) rakennusalan yritys oli havainnut pimeää työvoimaa toimialalla. Edellisen mit- tauskerran jälkeen rakennusalalla on otettu käyttöön lukuisia toimia, jolla alan harmaata taloutta kitketään: