yritysten rikosturvallisuus 2017

35 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 Taloudelliset riskit lisääntyvien netin kautta tapah- tuvien huijausten- ja tietojärjestelmien kaappa- usyritysten vuoksi. (Alle 50 henkilöä työllistävä palvelualan yritys) Kaupan alalla yrityksiin kohdistuvia petoksia kohdat- tiin eniten. Kaupan alan yrityksistä peräti joka viides (22 %) ilmoitti petoksista viimeisen kolmen vuoden aikana. Palvelualalla osuus oli keskimääräisellä 13 prosentin ta- solla. Osuudet olivat lähes yhtä suuria rakennusalalla, jossa 12 prosenttia yrityksistä ilmoitti petoksista ja teol- lisuudessa, jossa 11 prosenttia ilmoitti petoksista. Vastaajayritysten antamista vastauksista ilmeni selvästi, että erityyppisiä petoksia ilmenee kaikilla toimialoilla. Eri huijaustyypit liittyvät usein toisiinsa. Yritysten koh- taamia petoksia ovat: • maksuvälinepetokset (esim. luottokortin tiedon ko- pioiminen) Korttitiedot anastettu - pankista otettiin yhteyttä ja kortti suljettiin. (Alle 50 henkilöä työllistävä teollisuusyritys) Luottokorttitiedot varastettu. Korttia käytetty tietä- mättämme. (Alle 50 henkilöä työllistävä kaupan alan yritys) Maksukortin tiedot varastettu ja tehty yksi ostos. Pankki palauttanut rahat yrityksen tilille. (Alle 50 henkilöä työllistävä teollisuusyritys) Maksukorttipetos, jossa henkilökunnalta jäi huo- maamatta väärennetty asiakirja. (Yli 250 henkilöä työllistävä kaupan alan yritys) Maksuvälinepetoksista kannattaa ilmoittaa pankin li- säksi poliisille, jotta verkkorikostapaukset eivät jäisi pii- lorikollisuudeksi ja jotta niiden selvittämiseen osattai- siin kohdentaa riittävä määrä resursseja. • myyntipetokset (esim. ostettavaa tavaraa ei olekaan tai se on olennaisesti erilaista ainesta) Usein tapaukset ovat etumaksupetoksia, joissa yrityksiä pyydetään maksamaan maksu etukäteen. Tilattua tuo- tetta ei kuitenkaan koskaan toimiteta. • myyjään kohdistuvat tilauspetokset Tapauksissa on yleensä kyse siitä, että toisen henkilön henkilötiedoilla erehdytetään yritystä tilaamaan tavaraa tai tilataan tavaraa, jota ei makseta. Ulkopuolinen taho tilasi tuotteita sähköpostitilauk- sella ja esiintyi toisen henkilön ja yrityksen nimissä. Petoksen yritys havaittiin ennen tavaroiden toimit- tamista eikä vahinkoa tapahtunut. (50-249 henkilöä työllistävä teollisuusyritys) Yrityksemme ohjattiin maksamaan maksu vääräl- le tilille eli alkuperäinen vastaanottaja ei koskaan saanut suoritusta. Kysymyksessä oli sähköpostitilin kaappaus (Alle 50 henkilöä työllistävä teollisuusyritys) • valelaskut, laskuväärennökset ja harhaanjohtava markkinointi Harhaan johtavassa markkinoinnissa yrityksiä houku- tellaan epäasiallisin markkinointikeinoin sitoutumaan ei toivottuun sopimukseen. Huijauslasku näyttää usein erehdyttävästi oikealta laskulta, vaikka kyseessä on tar- jous. Tapauksia on usein kesäaikaan. Yrityksen kannat- taa kouluttaa ja ohjeistaa henkilöstöä tapausten va- ralle, koska esimerkiksi sopimusten irtisanominen on osoittautunut vaikeaksi. Laskuväärennöksessä viestin lähettäjätiedot väärenne- tään muistuttamaan oikean toimittajan sähköpostiosoi- tetta. Yrityksen kannattaa olla varuillaan myös silloin, kun yritystä lähestytään viestillä, jossa ilmoitetaan toi- mittajan yhteystietojen muuttuneen ja annetaan uusi tilinumero, jonne laskut tulisi maksaa. Osa laskuväären- nöksistä on tehty myös niin, että alkuperäiset laskut on varastettu kirjelaatikosta ja oikean laskuttajan tilinume- ro on korvattu huijarin tilinumerolla. Nettinäkyvyyttä myyvä yritys on yrittänyt kiristää yritystämme maksamaan puolen vuoden näkyvyy- destä yli 7000 €. Asiaa on hoidettu asianajotoimis- ton avulla ja asiasta on tulossa rikosilmoitus. (Alle 50 henkilöä työllistävä yritys, muu toimiala) Väärennetty tilinumero alihankkijan laskussa. (Alle 50 henkilöä työllistävä teollisuusyritys). Sähköisen asioinnin kanssa oltava tarkkana - mihin vastaa tai mitä lähettää. (Alle 50 henkilöä työllistävä palvelualan yritys)