yritysten rikosturvallisuus 2017

17 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 Väärinkäytökset ja niihin varautuminen Työkalu- ja tavarahävikki. (Palvelualan yritys, yli 250 henkilöä) Anställd har stulit pengar av vårt företag. (Palve- lualan yritys, alle 50 henkilöä) Joka kuudes (17 %) yritys ilmoitti työntekijän tai työn- tekijöiden väärinkäytöksistä yritystä kohtaan. Yrityk- sen koon kasvaessa väärinkäytösten todennäköisyys kasvaa. Pienistä yrityksistä 12 prosenttia, keskisuurista yrityksistä 21 prosenttia ja suurista peräti 44 prosent- tia ilmoitti työntekijän väärinkäytöksistä yritystä koh- taan. Väärinkäytökset keskittyivät kahdelle alalle; kau- pan alalle, jossa väärinkäytöksistä raportoi joka neljäs yritys (25 %) ja rakennusalalle, jossa väärinkäytöksistä raportoi joka viides yritys (20 %). Teollisuudessa väärin- käytöksiä oli vähiten (13 %). Väärinkäytöksistä osa on tarkoituksellisia ja osa on tietämättömyydestä tai inhi- millisestä virheestä johtuvia. Väärinkäytökset asiakasta kohtaan olivat vastaajayrityk- sissä melko harvinaisia tai ne jäivät havaitsematta. Viisi prosenttia kaikista yrityksistä ilmoitti väärinkäytöksistä asiakasta kohtaan. Palvelualalla osuus oli korkein, seit- semän prosenttia. Teollisuudessa osuus oli pienin, yksi prosentti. Lähetimme asiakkaan omistamaa aineistoa vää- rien henkilöiden nähtäväksi. Virhe oli inhimillinen eikä tarkoituksellinen tai tuottamuksellinen. (Palve- lualan yritys, alle 50 henkilöä) Taustaselvitykset työntekijöistä ja avainhenkilöistä ja yhteistyökumppanien ja alihankkijoiden luotet- tavuuden arviointi Yrityksistä kolmannes tekee taustaselvityksiä työnteki- jöistä, neljä kymmenestä avainhenkilöistä ja yli puolet (58 %) arvioi yhteistyökumppanin luotettavuutta. Moni yritys on törmännyt epäluotettavaan yhteistyökumppa- niin, mikä tulee esille luvussa kuusi (toimintaan liittyvät riskit). Yhteistyökumppanien luotettavuuden arvioin- ti edellyttää kokonaistarkastelua - ei ainoastaan rekis- tereistä tai esimerkiksi luotettava kumppani -järjestel- mistä saatavaa tietoa. Luotettavuuden arviointi sisältää yrityksen kokonaisuuden ja henkilöiden tarkastamista, ennen kuin yritys voi arvioida sitä, onko kyseessä todel- linen luotettava kumppani tai alihankkija. Myös alihank- kijoiden referenssit on syytä tarkistaa. Valtaosa yrityk- sistä ilmoittaa tarkistavansa referenssejä. Yrityksiä, jotka tarkistavat yhteistyökumppanin luotet- tavuuden oli eniten (70 %) rakennusalalla ja vähiten (54 %) kaupan alalla. Muilla toimialoilla osuudet olivat kes- kimääräisellä tasolla. Alihankkijoiden referenssien tar- kistamisessa rakennusalan yritysten osuus oli myös suu- rin, 82 prosenttia ja kaupan alalla pienin, 51 prosenttia. Teollisuusyrityksistä 75 prosenttia ja palvelualan yrityk- sistä 68 prosenttia tarkistaa alihankkijoiden referenssit. Asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistaminen Valtaosa (78 %) yrityksistä tarkistaa asiakkaan luottokel- poisuuden. Luottotietojen tarkistus on keino varmistaa asiakkaan maksukyky. Tarkistuksessa mahdollisesti löy- tyvät maksuhäiriömerkinnät kertovat siitä, että luoto- nantoon tai laskulla myyntiin liittyy tavanomaista suu- rempi luottotappioriski. Sopimukset riskienhallintakeinona Työntekijöillä on tiedossaan monia asioita, joita yrityk- set eivät halua kilpailijansa tietävän. Työsuhteen aika- na tähän voi varautua muun muassa rajaamalla tiedon saatavuutta käyttöoikeuksilla (ks. luku 4). Sopimukset ja -sitoumukset ovat myös yritysten yleisesti käyttämä riskienhallintakeino. Sopimuksia tietoturvan tasosta kannattaa tehdä myös yhteistyökumppanien kanssa. Kriittisen tietopääoman jako kannattaa kuitenkin olla tarkkaan harkittua sekä yrityksen sisällä että yhteistyö- kumppanien kesken. Kilpailukieltosopimuksia käytetään joka toisessa yrityk- sessä. Yli viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä kilpailu- kieltosopimusten käyttävien yritysten osuus oli sama sekä vuosien 2005 ja 2017 mittauksissa (54 %). Pienissä yrityksissä kilpailukieltosopimukset ovat edelleen harvi- naisempia (46 %) kuin suurissa (74 %) yrityksissä, vaikka pienet yritykset ovat usein haavoittuvampia tilanteissa, joissa yrityssalaista tietoa siirtyy kilpailijalle. Kilpailu- kieltosopimusta käyttää yli puolet teollisuuden ja pal- velualan vastaajista ja lähes joka toinen kaupan alan vastaajayritys. Taustaselvitysten ja huolellisen rekrytoinnin lisäksi yri- tysten pitäisi panostaa ainakin kirjallisen työsopimuk- sen ja työntekijän salassapitositoumuksen tekemiseen. Näiden avulla voidaan vähentää riskiä esimerkiksi asia- kasrekisteriin ja hintapolitiikkaan liittyviin väärinkäy- töksiin. Nämä ovat tyypillisiä esimerkkejä työsuhteen päättyessä havaitusta tiedon luvattomasta kopioinnis- ta. Nämä vähentävät myös kilpailukieltosopimusten tarvetta.