yritysten rikosturvallisuus 2017

15 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2017 Väkivallan riskiä lisää erityisesti yksintyöskentely tilois- sa, joihin on vapaa pääsy, työpaikan sijainti rauhatto- malla alueella, päihtyneiden asiakkaiden tapaaminen, rahan tai arvokkaan omaisuuden käsittely tai vartioin- ti ja asiakkaan etuisuuksia tai oikeuksia koskevien pää- tösten käsittely. Työturvallisuuslain mukaan työssä, jo- hon liittyy väkivallan uhka, työskentelyolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja uhkatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Vä- kivalta- ja uhkatilanteita ehkäisevät niin tekniset tur- vallisuuslaitteet, tilojen eriyttäminen kuin esimerkiksi vierailijaohjeistukset, joilla suojataan myös yrityksen omaisuutta ja tietoa (ks. luku 5). Jos yritys toimii sellaisella toimialalla, jossa esiintyy ta- vallista enemmän uhkatilanteita, tai jos työpaikalla on jo sattunut väkivaltatilanteita, työntekijään kohdistu- van väkivallan uhan arviointi pitää tehdä lainkin mu- kaan perusteellisemmin kuin sellaisella alalla, jossa vä- kivallan uhkaa ei juuri esiinny. Väkivallan riskiä voidaan vähentää jossain määrin myös kiinnittämällä huomio- ta työtapoihin, työympäristöön ja työaikajärjestelyihin. Erityisesti yksintyöskentelyä pitäisi rajoittaa työssä, jos- sa väkivallan riski on ilmeinen. Yritysturvallisuuskyselyyn vastanneet yritysjohtajat ker- toivat yrityksen tavoista suojata henkilöstöä ja johtoa väkivallalta ja uhkatilanteilta. Lähes kaikkien tarkastel- tujen riskienhallintakeinojen käyttö yrityksen henkilös- töön kohdistuvien turvallisuusriskien hallitsemiseksi on lisääntynyt vuodesta 2012 ainakin hieman. Seuraavilla yrityksen yleisimmillä henkilöstöä suojaavilla keinoilla voidaan estää monia riskejä toteutumasta: 1. Työntekijöitä kannustetaan kertomaan turvalli- suuspuutteista (88 %) Yritysten henkilöstöön tai johtoon kohdistuviin riskei- hin voidaan varaitua monin keinoin. Valtaosassa yrityk- sistä työntekijää kannustetaan kertomaan havaitsemis- taan turvallisuuspuutteista. Suurissa yrityksissä näin tehdään lähes poikkeuksetta. Turvallisuuspuutteista ilmoittaminen auttaa parantamaan yrityksen turvalli- suustilannetta ja saamaan todellista tietoa yritykseen kohdistuvista riskeistä. Uhkatilanteiden systemaattinen seuranta auttaa myös puuttumaan havaittuihin ongel- makohtiin ja turvallisuuskehityksen muutoksiin. 2. Turvallisuusasiat osana perehdytystä (76 %) Yrityksen kannattaa sisällyttää turvallisuusasiat osak- si työhön tuloon liittyvää perehdytystä. Käytännössä mitä suurempi yritys, sitä useammin perehdytyksessä käsitelläänkin turvallisuusasioita. Kolme neljästä yrityk- sestä käsittelee turvallisuusasioita perehdytyksen yh- teydessä. Yllättävä tulos oli kuitenkin se, että vaikka uh- katilanteita oli eniten kaupan ja palvelualan yrityksissä, turvallisuusasioiden käsittely perehdytysvaiheessa oli yleisempää teollisuusalan ja rakennusalan yrityksissä. Kaupan alan yrityksistä joka kolmas ja palvelualan yri- tyksistä joka neljäs ei käsitellyt turvallisuusasioita pe- rehdytyksen yhteydessä. 3. Henkilötietojen suojaus on määritelty (63 %) Yrityksellä on velvollisuus pitää hyvää huolta sekä työn- tekijöiden että asiakkaidensa henkilötiedoista. Tie- tosuoja-asioista huolehtiminen kannattaa vastuuttaa yrityksessä, vaikka työntekijöiden pitäisi myös tietää miten esimerkiksi asiakkaiden henkilötiedoista huoleh- ditaan. Suuret yritykset ilmoittivat lähes poikkeuksetta, että niissä henkilötietojen suojaus on määritelty. Osuu- det olivat heikoimmat pienissä yrityksissä (56 %) sekä rakennus- (46 %) ja teollisuusalojen (57 %) yrityksissä. 4. Avainhenkilöille on varamiesjärjestelmä (63 %) Lain mukaan yrityksen pitää huolehtia työntekijöiden- sä turvallisuudesta. Huolehtimisvelvoitteeseen kuuluu myös se, että avainhenkilöihin kohdistuviin turvalli- suusriskeihin on varauduttu. Avainhenkilöriskien hal- lintaan kuuluu nykyisten ja uusien avainhenkilöiden tunnistaminen ja sitouttaminen sekä tarvittavista sijai- suusjärjestelyistä ja henkilöiden turvallisuudesta huo- lehtiminen. Avainhenkilöriskien hallintaan lukeutuu to- ki myös tietoturvallisuus (ks. luku 4) ja matkustamisen turvallisuus, jota on ohjeistanut vajaa kolmannes yrityk- sistä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 63 prosenttia il- moitti, että yrityksessä on avainhenkilöille varamies- järjestelmä. Tulos on pysynyt edellisen tutkimuskerran tasolla. Vuonna 2017 osuudet olivat käytännössä yhtä korkeita kolmella toimialalla kaupassa, teollisuudessa ja palvelualalla (61 – 63 %), kun taas rakennusalalla vara- miesjärjestelmä oli vain joka toisessa yrityksessä (51 %).  5. Ohjeet väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintaan ja turvallisuuskoulutus (52 %) Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on kerrotta- va työntekijälle työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä ja työntekijän pitää noudattaa annettuja turvallisuusoh- jeita. Ohjeet voidaan ottaa osaksi perehdytysvaihetta. Joka toisella kyselyyn vastanneella yrityksellä on oh- jeet mahdollisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Vapaissa vastauksissa kaupan ja palvelualojen yritykset kertoivat monista työntekijään kohdistuneista vaaratilanteista. Ohjeet väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintaan puuttu- vat edelleen monelta kaupan (44 %) ja palvelualan (38 %) yritykseltä. Näissä yrityksissä ohjeiden teko on tar- peellisempaa kuin muiden alojen yrityksissä, jossa uh- kailun tai väkivallan riski on vähäisempää. Kaikissa yri- tyskokoluokissa ohjeiden teko uhkatilanteita varten on kuitenkin yleistynyt selvästi edellisestä mittauskerrasta vuonna 2012. Vuonna 2017 puolet henkilömäärältään pienistä yrityksistä, kolmannes keskisuurista ja viiden- nes suurimmista yrityksistä ei ole tehnyt ohjeita uhka- tilanteiden varalle.