9 1) jäsenmaksutulot, 2) viranomaistoiminta (ulkomaankaupan asiakirjat) ja 3) koulutustoiminta. Vaikuttamistyön kulut katetaan pääosin jäsenmaksutuloilla. Yleiskulut, kuten hallinnon ja markkinoinnin kustannukset, jyvitetään toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Jäsenmaksutulot muodostuvat jäsenten maksamista työntekijämäärän mukaan määräytyvistä vuosijäsenmaksuista. Jäsenmaksutulojen osuus vuosituotoista on merkittävä, mutta se pyritään pitämään alle 50 prosentin. Päätuotteenaan kauppakamari myy vaikuttamistyötä ja verkostoitumista vuosisopimuspohjaisesti. Jäsenmaksutulon ei kuitenkaan tule kauppakamarin toiminnan monipuolisuuden vuoksi muodostaa määräävää osuutta tulopohjasta. Alkuvuodesta laskutettavan jäsenmaksutuoton sijoittaminen tapahtuu turvaavasti ja kuuluu kassanhallinnan piiriin. Pitkäaikaisempi varainhallinta tehdään hallituksen hyväksymän sijoituslinjauksen mukaisesti. 4.2 Stipendirahastot Kauppakamarin hoidossa on kaksi stipendirahastoa, jotka muodostuvat pankinjohtaja Mauno Kivisen ja liikkeenharjoittaja Viktor Sellgrenin lahjoituksista 1940-luvulta. Rahastojen päämääränä on kannustaa liiketaloutta opiskelevia karjalaista syntyperää olevia henkilöitä heidän opinnoissaan. Rahastojen sijoitustoiminta ja apurahojen jakaminen tehdään kauppakamarin puheenjohtajiston hyväksymin lahjoittajien määräämien sääntöjen mukaisesti ottaen kuitenkin huomioon ajantasaiset toimintaympäristön muutokset. 4.3 Henkilöstö ja osaaminen Kauppakamarin toimistossa on pysyvät työsuhteet (toimitusjohtaja ja palvelupäällikkö), jolloin henkilökunnan osaaminen ja sitoutuminen ovat hyviä. Osaamista ylläpidetään omien osaamistarpeiden mukaisilla koulutuksilla. 4.4 Toimitilat ja järjestelmät Kauppakamarin tulee palveluidensa saatavuuden turvaamiseksi olla hyvin saavutettavissa. Keskeinen sijainti edesauttaa myös yhteistyötä muiden toimijoiden ja jäsenten kanssa. Toimitilojen tulee olla edustavat ja mahdollistaa toimivien kokousten ja pienten tilaisuuksien järjestäminen omissa tiloissa.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=