Kauppakamarin talouskatsaus - tammikuu 2020

9 ikääntymisen julkistaloudelliset vaikutukset Suomessa Yhteiskunnan ikääntyminen on myönteinen asia ja osin heijastelee laajempia positiivisia kehitystrendejä. Samalla ikääntyminen aiheuttaa paineita julkiselle taloudelle sekä tulopuolen kautta (vähemmän työllisiä suhteessa muihin) että menopuolen kautta (enemmän etuus- ja palvelumenoja). Julkisen sektorin pitkän aikavälin tasapainoa arvioidaan kestävyysvajeen avulla ja siihen vaikuttaa erityisesti väestörakenteen muutos. Valtiovarainministeriön viimeisimmän laskelman mukaan Suomen kestävyysvaje on noin 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli noin 10,6 miljardia euroa vuoden 2019 tasolla. Tämä tarkoittaa, että vuosittaisia tuloja pitäisi lisätä tai menoja leikata pysyvästi tällä summalla, jotta julkinen talous olisi tasapainossa. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan menojen nousupainetta pitkällä aikavälillä on erityisesti ansioeläkkeissä (2,1 prosenttiyksikköä) sekä pitkäaikaishoidossa (3,1 prosenttiyksikköä). Sen sijaan koulutussektorin menojen odotetaan alentuvan 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2070 mennessä. Kuinka kestävyysvajetta tulisi kuroa umpeen? Keinoja on monia ja ne ovat poliittisen päätöksenteon kiistakapuloita. Huomionarvoista on, että erityisen myönteisesti kestävyysvajeeseen vaikuttaa julkisten sote-palveluiden tuottavuuden kasvu. Valitettavasti sote-palveluiden uudistaminen on osoittautunut sekä poliittisesti että asiasisällöllisesti vaikeasti toimeenpantavaksi asiakokonaisuudeksi. Valtiovarainministeriön viimeisimmän laskelman mukaan Suomen kestävyysvaje on noin 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli noin 10,6 miljardia euroa vuoden 2019 tasolla.