Kauppakamarin talouskatsaus - tammikuu 2020

8 Elinajanodote on noussut tasaisesti – miten käy tulevaisuudessa? Syntyvyyden ja maahanmuuton lisäksi väestörakenteeseen vaikuttaa myös kuolleisuus eli toisin sanoin elinajanodote. Vanhusväestön osuus kasvaa, kun ihmiset elävät entistä pidempään. 1 Vielä 1800-luvun lopulla vastasyntyneen suomalaisen (laskennallinen) elinajanodote oli hieman yli 40 vuotta. Vuonna 2018 elinajanodote oli jo yli 80 vuotta ja väestöennusteen mukaan se tulee nousemaan yli 90 ikävuoteen vuonna 2070. ”Elinajanodotteen pidentyminen on tarkoittanut vapaa-ajan lisäystä.” Elinajanodotteen pidentyminen kasvattaa ihmisten hyvinvointia – varsinkin, jos kyse on ns. terveistä elinvuosista. Lisäksi elinajanodotteen pidentyminen on menneisyydessä tarkoittanut merkittävää vapaa-ajan lisäystä, koska eläkeikä ei ole noussut yhdessä eliniän kasvun kanssa. Samalla se on toki tarkoittanut haasteita julkisen talouden tasapanolle, kun eläkkeellä oloaika on kasvanut. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa tähän mekanismiin tehtiin muutos ja vuodesta 2027 eteenpäin eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen. 1 Kaiken lisäksi elinajanodote ei kuvaa todellista elinajanodotetta, vaan tilannetta, jossa vastasyntyneellä olisi samat kuolemanvaaraluvut, kuin kyseisenä vuotena eri ikäryhmillä. Todellisuudessa kuolemanvaaraluvut ale- nevat ajassa esimerkiksi paremman terveysteknologian takia ja siksi todellinen elinajanodote on laskennallista korkeampi. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1751 1763 1775 1787 1799 1811 1823 1835 1847 1859 1871 1883 1895 1907 1919 1931 1943 1955 1967 1979 1991 2003 2015 2027 2039 2051 2063 Pojat Tytöt Elinajanodote, vuotta 43 40 84 79 92 89 Kuvio 7 Vastasyntyneen elinajanodote 1751-2070. Lähde: Tilastokeskus.