Kauppakamarin talouskatsaus - tammikuu 2020

7 Maahanmuutto Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vähäistä Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut konservatiivista jo pitkään. Ero esimerkiksi muihin Pohjoismaihin on räikeä. Suomen nettomaahanmuutto vuonna 2018 oli noin 12 000 henkeä, kun Ruotsin vastaava luku oli väestöön suhteutettuna nelinkertainen. Suomalaiset ovat itse lähteneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla, jonka lisäksi suomalainen yhteiskunta on kotouttanut valtavan pakolaismäärän toisen maailmansodan aikana karjalaisten pakolaisten virratessa länteen. Huolimatta näistä suurista yhteiskunnallisista murroksista, suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt erityisen maahanmuuttajamyönteiseen suuntaan. Muukalaisvihamielisten ja yleensä populististen poliittisten ryhmien nousu sekä Suomessa että muissa maissa ei ole omiaan helpottamaan nykytilannetta. Poliittisesta ympäristöstä huolimatta taloudelliset seikat puoltavat varsinkin työ- ja koulutusperustaista maahanmuuttoa. Maahanmuuton byrokratiaa tulisikin pystyä selkeyttämään ja suoraviivaistamaan erityisesti sellaisten ryhmien kohdalla, joiden työllistyminen on todennäköistä. Syitä maahanmuuton ja etenkin työperäisen maahanmuuton vähäiseen määrään on useita, mutta lopulta asia kiteytyy poliittisen tahdon puuttumiseen. On mahdollista, että tulevaisuudessa väestön vanheneminen saisi päättäjät panostamaan entistä enemmän sekä työperäisen maahanmuuton lisäämiseen että kotoutumisprosessin entistä tutkimuskeskeisempään lähestymistapaan esimerkiksi erilaisia satunnaistettuja kenttäkokeita hyödyntämällä. Kuvio 6 Ulkomailla syntyneen väestön osuus vuonna 2018. Lähde: Eurostat. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Liechtenstein Luxembourg Switzerland Cyprus Austria Sweden Malta Belgium Ireland Germany Norway Iceland Estonia United Kingdom Spain Netherlands CroaƟa Latvia France Slovenia Denmark Greece Italy Portugal Finland Hungary Lithuania Czechia Slovakia Romania Bulgaria Poland Ulkomailla syntyneen väestön osuus, %