Kauppakamarin talouskatsaus - tammikuu 2020

6 Suomen syntyvyys on alentunut jyrkästi 2010-luvulla Suomen väestö kasvoi jokseenkin tasaisesti 1700-luvulta aina 1900-luvun alkuun asti. Kokonaishedelmällisyysluku eli laskennallinen lasten lukumäärä per nainen oli pitkään noin viisi. Vielä 1907 Suomeen syntyi liki 93 000 lasta, mutta 1930-luvun suureen laman aikaan lapsia syntyi enää 65 000. Toisen maailmansodan jälkeen syntyivät suuret ikäluokat. Suurin yksittäinen kohortti on vuonna 1947 syntyneet, jolloin elävänä syntyi 108 168 lasta. Sen jälkeen kokonaishedelmällisyys lähti taas jyrkkään laskuun. Vuonna 1973 kokonaishedelmällisyys oli enää 1,5 ja lapsia syntyi 57 000. Kokonaishedelmällisyys on ollut keskimäärin hieman yli 1,7 vuosien 1970 ja 2010 välillä. ”Suurin yksittäinen kohortti on vuonna 1947 syntyneet. ” Viimeisin rakennemuutos on tapahtunut 2010-luvulla, jolloin kokonais- hedelmällisyys lähti jyrkkään luisuun. Vuonna 2010 lapsia syntyi liki 61 000, kun vuonna 2018 lapsia syntyi enää 47 600. Lyhyellä aikavälillä syntyvyyden alentuminen johtaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvien julkisten menojen alentumiseen, mikä parantaa julkisen talouden tilaa. Hieman pitemmällä aikavälillä seurauksena on kuitenkin pienempi työikäisen väestön määrä ja sitä kautta pienempi työtä tekevien ja veroja maksavien eli aktiiviväestön joukko. Kokonaisuudessaan syntyvyyden lasku luo ongelmia julkisen sektorin pitkän aikavälin kestävyydelle. Kuvio 5 Syntyvyys ja syntyneiden lasten lukumäärä 1776-2018. Lähde: Tilastokeskus. 0 1 2 3 4 5 6 7 0 20 000 40 000 60000 80 000 100 000 120 000 1776 1786 1796 1806 1816 1826 1836 1846 1856 1866 1876 1886 1896 1906 1916 1926 1936 1946 1956 1966 1976 1986 1996 2006 2016 Elävänä syntyneet Kokonaishedelmällisyysluku Kokonaishedelmällisyysluku, % Elävänä syntyneet, 1000 henkilöä