Kauppakamarin talouskatsaus - tammikuu 2020

5 Suomen väestörakenteen muutoksen pitkä kehityslinja Väestörakenteen kehitys kertoo omaa tarinaansa suomalaisen yhteiskunnan mur- roksesta. Siitä näkee esimerkiksi 1860-luvun nälänhädän, 1900-luvun alun alenevan syntyvyyden, toisen maailmansodan aikaisen hidastuvan väestönkasvun, suurten ikäluokkien synnyn sekä 2010-luvun nopean ikääntymisen vaiheen. ”Väestörakenteen muutos tietää yhteiskunnallista murrosta ja paineita julkisen talouden kestävyydelle. ” Vuonna 1865 lapsihuoltosuhde oli 58 prosenttia ja vanhushuoltosuhde kahdeksan prosenttia, kun vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 25 prosenttia ja 26 prosenttia eli lapsia ja vanhuksia oli siis suurin piirtein yhtä paljon. Ikääntyminen on kuitenkin ollut nopeaa tällä vuosikymmenellä. Vuonna 2018 vanhushuoltosuhde oli jo 36 prosenttia ja sen odotetaan kasvavan tasaisesti tulevina vuosina. Vuonna 2009 jokaista 100 työikäistä kohti oli 51 lasta ja vanhusta, mutta vuonna 2070 huollettavia odotetaan olevan 81. Väestörakenteen muutos tietää yhteiskun- nallista murrosta ja paineita julkisen talouden kestävyydelle. Väestörakenteen muutos voi seurata ainoastaan syntyvyyden, maahanmuuton tai eliniänodotteen eli kuolevaisuuden muutoksista. Käydään seuraavassa edellä mainitut läpi kohta kohdalta. Kuvio 4 Lapsi- ja vanhushuoltosuhteen sekä väestön määrän muutos 1865-2070. Lähde: Tilastokeskus. 0,0 milj. 0,5 milj. 1,0 milj. 1,5 milj. 2,0 milj. 2,5 milj. 3,0 milj. 3,5 milj. 4,0 milj. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 1865 1874 1883 1892 1901 1910 1919 1928 1937 1946 1955 1964 1973 1982 1991 2000 2009 2018 2027 2036 2045 2054 2063 Lapsihuoltosuhde Vanhushuoltosuhde Työikäisen väestön määrä Huoltosuhde, % Työikäisen eli 15-64- vuotiaan väestön määrä Vanhushuoltosuhde eli yli 65-vuotiaan väestön suhde 15-64-vuotiaisiin Lapsihuoltosuhde eli alle 15- vuotiaan väestön suhde 15-64- vuotiaisiin Työikäisen eli 15-64-vuotiaan väestön määrä