Kauppakamarin talouskatsaus - tammikuu 2020

2 Väestörakenne muuttuu - kuinka paljon, kuinka nopeasti ja mitä siitä seuraa? Kauppakamarin talouskatsauksessa käsitellään lyhyesti ja ytimekkäästi ajankohtaisia talousasioita. Katsauksissa käydään yleensä lyhyesti läpi ko- timaista ja kansainvälistä taloustilannetta, taloudellista toimintaympäris- töä selittäviä ilmiöitä sekä talouskehitystä kuvaavia ja siihen vaikuttavia tilastoja. Tässä katsauksessa tutkitaan väestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta talouden tuotavuuteen. Katsaus julkaistaan neljästi vuodessa. Epävarmuus vallitsee talousympäristössä Taloudellinen toimintaympäristö on pysynyt epävarmana viime aikoina. Maailmankaupan kasvu on tyrehtynyt ja kaupan volyymin muutos oli pakkasen puolella vuonna 2019. Talouspolitiikan globaali epävarmuusindeksi on huippulukemissa. Suomessa ETA-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa tavaravientiä hyvin ennakoiva kauppakamarien myöntämien alkuperätodistusten lukumäärän kasvu on tyrehtynyt. Kauppakamarien alkuperätodistusten kehityksen sekä tullin ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että ETA-alueen ulkopuolelle suuntautuvan viennin kasvu pysähtyy vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä Suomessa konkurssien määrä on lievässä nousussa pitkän vähentymisen kauden jälkeen. Teollisuuden uudet tilaukset ovat laskussa verrattuna viime vuoteen. Aloitetut rakennushankkeet ja myönnetyt rakennusluvat ovat kääntyneet jo vuoden 2018 puolella laskuun. Työttömyyden aleneminen on tyssännyt ja työttömyyden trendiluku on pysynyt ennallaan noin 6,7 prosentissa jo vuoden verran. Työtaistelujen määrä on nousussa samoin kuin yt-neuvotteluissa irtisanottujen määräkin. Tätä kirjoittaessa näyttää mahdolliselta, että Suomen kilpailukyky heikkenee kuluvan vuoden aikana. Työllisyyden kasvu on hidasta, mutta väestö vanhenee nopeasti. Julkinen talous on alijäämäinen. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusjäämä on 1,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen alijäämäinen vuonna 2020. Pitkässä juoksussa julkisen talouden tulo- ja menorakenne on epätasapainossa kestävyysvajeen ollessa arviolta 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toisin sanoin julkinen talous olisi pitkän aikavälin tasapainossa vasta, jos veroja korotettaisiin tai menoja leikattaisiin pysyvästi yhteensä lähes 11 miljardilla eurolla vuositasolla.