Kauppakamarin talouskatsaus - lokakuu 2020

Julkinen velka on luonteeltaan tietyssä mielessä verrattavissa työttömyyteen – kriisiaikana se kasvaa tavattoman nopeasti, mutta jälkikäteen se pienenee vaivalloisen hitaasti. Kriisien yhteydessä otetun velan suhde bruttokansantuot- teeseen ei viimeisten vuosikymmenien aikana ole ehtinyt laskea riittävän alas ennen seuraavaa kriisiä. Itse haaste on kuitenkin syvempi ja liittyy talouden rakenteisiin; parhaimman nousukauden aikana vuonna 2019 Suomen julkisen sektorin alijäämä oli prosentin suuruinen tai 2,3 prosenttia, mikäli sosiaaliturvarahastojen 1,4 prosentin ylijäämä jätetään huomiotta. Julkinen talous ei voi olla kestävällä tolalla, mikäli suhdan- nehuipussa julkinen talous on selvästi alijäämäinen; terveellä pohjalla olevan julkisen talouden pitäisi noususuhdanteessa ylijäämien kautta kerätä puskureita seuraavaan taantumaan varautuen. Kuvio 2 Julkisen velan bkt-suhteen kehitys viimeisten talous- kriisien aikana. Lähde: AMECO ja Keskuskauppakamari. Julkisen velan muutos (%-yksikköä) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kriisin kehitys ajassa, vuotta 1990-luvun lama Finanssikriisi Koronakriisi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seitsemännen LTA:n huomioimiseksi koronakriisin osalta VM:n ennusteeseen on lisätty 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2020 ja 0,8 prosenttiyksikköä vuosina 2021–2024. 7 TALOUSKATSAUS