Kauppakamarin talouskatsaus - huhtikuu 2020

7 Valtavan epävarmuuden vuoksi mahdollisimman suuri läpinäkyvyys päättäjien ja virkamiesten puolelta on tärkeää kriisiaikoina. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulisi tasaisin väliajoin ja riittävän usein julkaista arvionsa epidemian etenemisestä menneisyydessä sekä lähitulevaisuudessa. Tämä antaisi ihmisille mahdollisuuden luoda selkeämmän tilannekuvan, hälventäisi tältä osin epävarmuutta ja lisäisi ihmisten hyvinvointia. Kriisi on Suomessa vielä painavasti päällä ja tältä osin olisi edelleen hyödyllistä lisätä läpinäkyvyyttä viranomaisten viestintälinjaan. Kysynnän ja tarjonnan kilpaa koronakriisin aikana on mahdollista kuvata kysyntä- ja tarjontakäyrien siirtyminä vasemmalle (kuvio 4). Tällöin hyödykkeiden kysytty ja tarjottu määrä vähenee ja markkinatasapaino siirtyy tilanteeseen, jossa tuotettu määrä on aiempaa vähäisempi. Jokainen viikko eristäytymistä maksaa Suomelle 1,2 miljardia euroa. Luku pohjaa OECD:n arvioon, jonka mukaan jokainen sulkeutumisen kuukausi voi maksaa noin 2 prosenttia menetettyä talouskasvua vuositasolla. Eristäytymiseen liittyvillä politiikkatoimilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Erityisesti kriisin alkuvaiheessa rajoitusten takia haasteita kohtaisivat palvelut kuten matkailu sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvat hyödykkeet kuten kauneusala tai kiinteistönvälitys. Myös hyödykkeiden jälleenmyyjät, ravintola-ala sekä viihdeala kärsii. Toisaalta ruuan ulosmyynti sekä nettikaupan kasvu kompensoi jonkin verran, mutta kokonaisuuteen katsottuna vähäisesti toisaalla laskenutta kysyntää. Jokainen viikko eristäytymistä maksaa Suomelle 1,2 miljardia euroa.