Kauppakamarin talouskatsaus - huhtikuu 2020

14 Lopuksi elvytetään talous uuteen nousuun Kriisin alkuvaiheessa kysyntäelvytys ei auta. Kysynnän tukeminen on tehotonta, sillä suuri osa yrityksistä on kiinni ja henkilökunta lomautettuna. On kuitenkin valmistauduttava toimeenpanemaan kysyntää tukevia toimenpiteitä heti, kun tarjontarajoitteet saadaan riittävissä määrin purettua. Se tarkoittaa, että hallituksen valmistelutyön pitäisi olla jo pitkällä. ”Kriisin alkuvaiheessa kysyntäelvytys ei auta.” Yksinkertaistaen tulevaisuudessa on kaksi kehityssuuntaa. On mahdollista, että rajoitustoimenpiteiden jälkeinen taloudellinen elpyminen noudattaa V:n mallista rataa, jolloin talous palaa nopeasti takaisin siihen pisteeseen, jossa Suomen kansantalous oli ennen pandemiaa. Tällöin laajamittainen finanssipoliittinen elvytys ei ole tarpeen. Tämä skenaario on kuitenkin epätodennäköinen. Todennäköisempi skenaario on sellainen, jossa tuotannon alenema palaa hieman hitaammin kohti potentiaalista tasoaan – taloudellinen elpyminen noudattaa U:n muotoista rataa. Tällöin on vahvat perusteet perinteiselle suhdanne-elvytykselle, jolla työnnetään kansantaloudelle vauhtia. ”Tämän hetken ennusteet bkt-romahduksesta vaihtelevat karkeasti ottaen 6 ja 12 välillä.” Optimaalisen eli parhaan mahdollisen elvytyksen mittaluokka riippuu bruttokansantuotteen tiputuksen ja sitä kautta työttömyyden nousun mittaluokasta. Olennainen on myös kysymys siitä, kuinka paljon julkiset menot syrjäyttävät yksityistä toimeliaisuutta sekä työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus eli käytännössä se, kuinka nopeasti työntekijät ja työnantajat kohtaavat.12 Tämän hetken ennusteet bkt-romahduksesta vaihtelevat karkeasti ottaen 6 ja 12 välillä. Esimerkiksi valtiovarainministeriön ja IMF:n perusskenaariossa tuotanto tippuu vuonna 2020 noin kuudella prosentilla. Tällöin optimaalinen elvytyspolitiikka kuluvalle vuodelle voisi olla lisätä julkisen sektorin alijäämää päätösperäisesti noin kahdella prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli puhuttaisiin noin viiden miljardin euron elvytyksestä. 2 Asiaa on tarkastellut analyyttisesti mm. Michaillatin ja Saezin (2019) t utkimuksessa.