Kauppakamarin talouskatsaus - huhtikuu 2020

12 Seuraavaksi poistetaan hallitusti rajoitteet Mitä kauemmin ihmisten liikkumista, kokoontumista ja työssäkäyntiä rajoitetaan, sitä suuremmat taloudelliset vaikutukset virusepidemialla on. Siksi on tärkeää pohtia tapoja, joilla kansalaisten elämä saataisiin normalisoitua. Eräs ehdotettu strategia on testaa, analysoi, seuraa . 1) Tehdään satunnaistettu testaus otokselle, joka voidaan yleistää koko väestöön. Olennaista on saada tietoa viruksen frekvenssistä mm. sosioekonomisen aseman, iän, ja asuinpaikan suhteen. 2) Formalisoidaan tilastollinen malli ennustamaan, minkälaisten kotitalouksien todennäköisyys sairastua on suuri. 3) Kehitetään valvontaa saatujen tietojen perusteella ottamalla yhteyttä riskiryhmiin sekä soveltamalla kohdennettua sosiaalista eristämistä. ”Eräs ehdotettu strategia on testaa, analysoi, seuraa.” Laajamittainen testaaminen on eräänlainen korvike sulkutoimenpiteille. Berger et al (2020) arvioivat tutkimuksessaan tilannetta, jossa testataan enemmän ja eristetään vähemmän ihmisiä. Johtopäätös on, että kuolemien ja taloudellisten tulemien yhteys muuttuu testaamisen ansiosta. Yhteiskunnan on mahdollista päästä sekä parempiin terveydellisiin lopputuloksiin että vähäisempään tuotannon alenemaan laajamittaisen testaamisen strategialla (verrattuna laajamittaiseen eristäytymiseen). Etelä-Korea soveltaa laajamittaiseen testaukseen perustuvaa strategiaa ja se on osoittautunut nykytiedon valossa toimivaksi. Noin 50 miljoonan asukkaan Etelä- Koreassa on tehty 12 000 testiä miljoonaa asukasta kohti. Se on vähemmän kuin monessa muussa maassa, koska nopean ja voimakkaan testauksen, jäljityksen ja eristämisen kautta epidemia Etelä-Koreassa on saatu kontrolliin. Islannissa t estejä on tehty 140 000 miljoonaa asukasta kohti eli enemmän kuin missään muualla. Molemmissa maissa esimerkiksi ravintolat ovat olleet auki ja ihmisten liikkuminen on Suomea vapaampaa. Siitä huolimatta kuolemantapaukset ovat Suomea ja monia muita maita vähäisempiä. ”Ennusteen mukaan Etelä-Korean talouskasvu vuodelle 2020 on -1,2 prosenttia.” Etelä-Korean strategian onnistumisesta kertoo jotain myös se, että IMF:n suhdanne- ennusteen mukaan Etelä-Korean talouskasvu vuodelle 2020 on -1,2 prosenttia. Se on huomattavasti pienempi tuotannon pudotus kuin suurimmassa osassa kehittyneistä maista, joissa talouskasvuennusteet liikkuvat pikemminkin 5-10 prosentin tiputuksen haarukassa.